

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koskela kysyy ilmasto- ja luontotavoitteiden välisestä ristiriidasta: Jos fossiilisista halutaan eroon, on Suomessa pakko käyttää niin metsiä kuin turvealueitakin
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen ilmasto- ja luontotavoitteiden yhteensovittamisen haasteista. Koskela huomauttaa, että jos fossiilisesta energiantuotannosta halutaan päästä eroon, on etenkin Suomessa käytännössä pakko turvautua metsiin ja turvealueisiin.
– Hallitus on asettanut Suomelle kunnianhimoisia ilmasto- ja luontotavoitteita, joiden toteuttaminen tulee olemaan äärimmäisen haastavaa. Myös Euroopan unioni haluaa säädellä eli käytännössä vähentää Suomen metsien käyttöä. EU-komission esityksen perusteella Suomen pitäisi parantaa luonnon tilaa arviolta 1,2 miljoonalla hehtaarilla vuoteen 2030 mennessä, Jari Koskela kirjoittaa.
Luonto- ja ilmastotavoitteet ristiriidassa
Luonnon monimuotoisuutta korostavat tavoitteet ja ilmastotavoitteet ovat Koskelan mukaan ristiriidassa keskenään. Jos fossiilisista halutaan eroon, on tässä tilanteessa turvauduttava niin metsiin kuin turvealueisiinkin, joita Suomessa riittää. Tällä hetkellä ei ole riittävästi muuta korvaavaa ja nopeasti käyttöön otettavaa energiantuotantoa.
– Tuulivoima tuottaa sähköä hyvin tuulisina päivinä, mutta tuulettomina päivinä sen merkitys on olematon.
– Ydinvoiman lisärakentamisessa kestää vuosia, eikä hallitus ole käynnistänyt pienydinvoimalat mahdollistavaa ydinenergialain uudistustyötä, vaikka aihetta käsitelleen työryhmän loppuraportti valmistui jo elokuussa 2020, eikä aurinkovoimakaan ole Suomen olosuhteissa toimiva ratkaisu, koska energiantarve on suurimmillaan silloin, kun päivät ovat lyhyimmillään, Koskela muistuttaa hallitusta.
Miten korvataan Venäjältä tuotu puutavara?
Koskela huomauttaa, että ennen Venäjän aloittamaa sotaa itärajan takaa tuotiin jopa kymmenen miljoonaa kuutiota puutavaraa Suomeen. Tämä määrä pitäisi nyt saada korvattua, mutta erilaiset kansalliset tavoitteet ja EU:n suunnitelmat rajoittavat metsien käyttöä. On jopa ehdotettu, että kotimaisen puun sijaan Suomeen pitäisi tuoda puutavaraa Keski-Euroopan ja Baltian toukkien vaurioittamista metsistä. Tässä ei ole Koskelan mukaan mitään järkeä.
– Jos fossiilisista energialähteistä halutaan eroon, on etenkin Suomessa lähes pakko käyttää niin metsiä kuin turvealueitakin etenkin lähitulevaisuudessa. Näiden käyttöä kuitenkin halutaan niin kansallisin kuin ylikansallisin toiminkin rajoittaa. Tämä asettaa maamme ja maanomistajamme vaikeaan tilanteeseen, Koskela kirjoittaa.
Koskela tiedustelee kirjallisessa kysymyksessään, havaitseeko hallitus ilmasto- ja luontotavoitteiden välisen ristiriidan. Koskela penää hallitukselta myös keinoja, joilla korvataan aiemmin Venäjältä tuotu puutavara.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- venäläinen puutavara fossiiliset energialähteet luonnon monimuotoisuus turvealueet metsät energiantuotanto ilmastotavoitteet Aurinkovoima kirjallinen kysymys Euroopan unioni Jari Koskela Ydinvoima Tuulivoima
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus kurjistaa kansalaisten arkea – ”Äärivihreän sähläämisen on loputtava”

Energiapula uhkaa: Vihreät viilentäisi lämmitystä julkisissa tiloissa, perussuomalaiset haluaa laittaa ilmastotavoitteet jäähylle

Perussuomalaiset: Toimivaa tuotantoa ei pidä hylätä energiakriisissä – kokoomukselle hiili ja turve ovat yhä ”pahoja sanoja”

Perussuomalaiset vaatii ilmastotoimien lykkäämistä ja kohtuuhintaista energiaa kansalle, Ohisalo järkyttyi – Purra: ”Olen realisti enkä julistaja”

Ranne: Järki palaa energiakeskusteluun pätkittäin

Perussuomalaiset: Suomessa pitää ottaa kaikki keinot käyttöön energiantuotannossa – myös hiilivoimalat ja turve keinovalikoimaan
Viikon suosituimmat

Maahanmuuttajataustaisessa perheessä kasvanut nainen kokee olonsa vieraaksi Helsingin Kontulassa: ”Tästä on tullut Lähi-itä”
Suomen Uutisten haastattelemat Kontulan alueella liikkuvat ihmiset kertovat huumeiden käytön näkyvän aiempaa enemmän katukuvassa. Monen mielestä myös alue on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Cambridge rekrytoi tosielämän woke-Turhapuron – yliopistomaailma ihastui plagioinnista epäiltyyn rotuaktivistiin, unohti tyystin lähdekritiikin ja syyti hänelle kunniatohtoruuksia kuin saippuaa
Jason Arday on tällä hetkellä maailman kohutuin hahmo. Hän nousi 2020-luvun alussa kansainväliseksi akateemiseksi tähdeksi ja Cambridgen professoriksi elämäntarinansa, rotuaktivisminsa ja DEI-symboliarvonsa siivittämänä. Useat yliopistot jakoivat hänelle kilpaa kunniatohtorin titteleitä. Hiljattain hänen väitöskirjastaan ja tutkimusartikkeleistaan löytyi satoja selittämättömiä yhtäläisyyksiä muiden tutkijoiden aikaisempiin töihin. Lisäksi hänen kertomuksensa erilaisista urheilu- ja hyväntekeväisyysansioista paljastuivat liioitelluiksi tai jopa täysin katteettomiksi. Ensin Cambridgen yliopisto yritti pestä käsiään ja syyttää kriitikoita ajojahdista. Keskiviikkona yliopisto ilmoitti alkavansa sittenkin selvittämään tapausta, ja pian sen jälkeen Arday ilmoitti eroavansa virasta. Skandaalia on pidetty osoituksena laajemmasta instituutiomaailman mädännäisyydestä. Yliopisto halusi uskoa moraalisesti lumoavaan kertomukseen ja ryhtyi ensin puolustamaan sankariaan ennen kuin tarkisti tosiasiat.

Heinäluoma selittää koulushoppailun asuntopolitiikalla – tilastot kertovat toista
SDP:n Eveliina Heinäluoma selitti tällä viikolla koulushoppailun asuntopolitiikan syyksi ja nosti Myllypuron esimerkiksi onnistuneesta kehityksestä. Asuntomarkkinadata kertoo kuitenkin toista tarinaa.

22 EU-maata haastaa Espanjan löysän maahanmuuttolinjan – uppiniskainen sosialistipääministeri ei taivu
22 Euroopan unionin jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, ilmaisi viikonloppuna lähettämässään kirjeessä epäluottamuksensa Espanjan maahanmuuttopolitiikkaan. EU-maiden sisäministerit kokoontuvat tiistaina kiireelliseen videopalaveriin.

Nizzan terroristi tappoi 86 ihmistä – pikkuveli rehenteli veriteolla ennen karkotustaan
Ranskassa vietettiin heinäkuun puolivälissä surujuhlaa, kun Nizzan tuhoisasta terrori-iskusta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta. Harrasta tunnelmaa järkytti tieto terroristin veljen rikoksista tapahtumapaikan läheisyydessä.

Islamisaatiolle vauhtia Britanniassa – koko poliisikunta paastolle solidaarisuussyistä
Valtaväestölle vieraan uskonnon tavat ja rituaalit hiipivät Englannin arkeen ilmeisen hyvää tarkoittavien toimien myötä. Muslimipoliisit haluaisivat koko virkakunnan osallistuvan ramadanin paastoon, jotta työtoverit ymmärtäisivät uskonnon merkityksen muslimeille. Toisaalta kukaan ei tiettävästi ole vastavuoroisesti ehdottanut joulukinkun tarjoamista vieraan uskonnon edustajille vuoden pimeimpänä aikana kristittyjen tapoihin tutustumiseksi.

Käräjäoikeus katsoi pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehneen maahanmuuttajan alaikäiseksi – THL:n ikäarvio jäi ristiriitaiseksi
Pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehnyt Irakista kotoisin oleva mies sai tuomion törkeästä ryöstöstä. Hän pahoinpiteli uhria tämän kotona, vei veitsen uhrin kaulalle ja vaati rahaa sekä omaisuutta. Käräjäoikeus katsoi hänet kuitenkin rikosoikeudellisesti alaikäiseksi, koska THL:n oikeuslääketieteellinen ikäarvio jäi ristiriitaiseksi.

Oikeusministeri Meri vie eläimet rääkkääjiltä – eläintenpitokiellon rikkomisesta jatkossa jopa vankeutta
Oikeusministeriö vaatii tiukempaa eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikoksissa ja ehdottaa kiellolle pidempää vähimmäiskestoa. Ministeriö linjaa myös, että kiellon rikkomisesta voi jatkossa seurata jopa vuoden vankeusrangaistus.

SDP:n Lindtmanin esikuvamaa sai kyytiä puoluejohtajien paneelissa – Purra: Espanjan maahanmuuttopolitiikka toimii ”kutsuhuutona” laittomalle maahantulolle
Viides Kotkaniemi-foorumi järjestettiin keskiviikkona Luumäellä presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon puutarhassa. Foorumin pääpaneelissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskustelivat pääministeri Petteri Orpo (kok.), perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sekä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Antikainen: Lindtman puolustaa Sánchezia eikä Suomea
Kun Espanjan hallitus epäonnistui EU:n ulkorajan suojaamisessa, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löysi arvosteltavaa vain yhdestä suunnasta: rajaa puolustavasta Suomen sisäministeristä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan se kertoo kaiken olennaisen SDP:n turvallisuuspoliittisista prioriteeteista.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää














