Kotiaho: Kansallisomaisuus säilytettävä omissa käsissä – ”Tässä olisi punavihreälle hallitukselle oikea ja tärkeä asia eteenpäin vietäväksi ilmastovöyhkäyksen sijaan”

Vaikka Jyväskylä keskeyttikin vesihuollon myyntihankkeensa, on asia edelleen ajankohtainen. Suunnitelmia vesihuollon kokonaan tai osittain yksityistämisestä on meneillään tälläkin hetkellä useissa kunnissa, varoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Jouni Kotiaho.

Jyväskylän kaupungin suunnitelmat myydä osa vesihuollostaan yksityisille käynnisti maan laajuisen keskustelun vesivarojemme eli yhden kansallisomaisuutemme säilyttämisestä julkisen vallan käsissä ja hallinnassa. Sittemmin Jyväskylän kaupunki keskeytti yksityistämishankkeensa.

– Hyvä niin, päätös on täysin oikea. Keskeyttämispäätökseen varmastikin vaikutti merkittävästi asiasta syntynyt laaja kansalaispaine päättäjiä kohtaan ja keskeisesti myös Jyväskylän perussuomalaisten valtuustoryhmän yksityistämisasiaan ottama jyrkän kielteinen kanta ja ennen kaikkea Jyväskylän paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Nahkamäen käynnistämä nimien keruu kuntalaisaloitteeseen, jossa vaaditaan ALVA:n säilyttämistä vain Jyväskylän omistuksessa, uskoo perussuomalaisten kansanedustaja Jouni Kotiaho Keskisuomalaisen kolumnissaan.

Yksityisen tahon tarkoitus tehdä tuottoa

Vaikka Jyväskylä keskeyttikin hankkeensa, asia on edelleen ajankohtainen. Suunnitelmia vesihuollon kokonaan tai osittain yksityistämisestä on meneillään tälläkin hetkellä useissa kunnissa. Perussuomalaiset ovat vaatineet sen selvittämistä, voitaisiinko säätää laki, jolla tällaiset vesivarojemme yksityistämiset kiellettäisiin.

– Tässä jos jossakin löytyisi nykyiselle punavihreälle hallitukselle oikea ja tärkeä asia eteenpäin vietäväksi ilmastovöyhkäyksen sijaan, Kotiaho sanoo.

– Vesilaitokset ovat luonnollisia monopoleja. Yksityistäminen ei toisi mitään lisäarvoa toimintaan. Jos jokin kaupallinen yksityinen taho päästettäisiin edes vähemmistöosakkaaksi vesilaitosten monopoliliiketoimintaan, se tietysti vaatisi sijoitukselleen korkean tuoton. Tämä johtaisi roimiin hinnankorotuksiin ja kärsijänä olisi tietysti juuri sinä ja minä eli tavallinen suomalainen kuluttaja. Jokainen meistä tarvitsee päivittäin vettä. Ei yksityinen taho koskaan tarjoa rahojaan mihinkään pelkkää hyväntekeväisyyttään.

Haaviston Caruna-kaupat tuoreessa muistissa

Suomessa on lukuisia vesiosuuskuntia kuntien sivukylillä, jotka eivät kuitenkaan toimi bisnesperiaatteella.

– Yhteiskunta on tukenut niiden perustamista verovaroin ja tämä onkin oikein. Sillä on pyritty parantamaan sivukylien vesihuoltoa. Vesiosuuskunnan ovat kylläkin yksityisiä, mutta ne eivät tavoittele osakkailleen voittoa, vaan niiden ainoa tarkoitus on turvallinen ja edullinen vedensaanti osakkailleen.

– Vesihuollon yksityistäminen johtaisi samanlaiseen tilanteeseen, kun Fortumin sähköverkkotoiminta myytiin pääosin ulkomaisten sijoittajien omistamalle Caruna-yhtiöille. Myyntipäätökseen antoi aikanaan luvan silloinen vihreä omistajaohjausministeri Pekka Haavisto. Heti tämän jälkeen hinnat nousivat huimasti, Kotiaho muistuttaa.

Vaikka Haaviston aiheuttamaa vahinkoa on yritetty myöhemmin oikaista, niin mitään ei ole ollut enää tehtävissä.

– Kun ongelma ja vahinko on jo aiheutettu, on sitä käytännössä mahdoton korjata enää jälkikäteen. Kun valtio yksityisti Kemiran, seurauksena oli roima lannoitteiden hintojen nousu Pohjoismaiden kalleimmiksi. Tästä maataloutemme kärsii edelleen. Vesihuollon kanssa ei pidä toistaa Kemira- ja Caruna-kauppojen karmaisevaa virhettä, Kotiaho painottaa.

Kaivoslainsäädäntö ajastaan jäljessä

Kotiaho huomauttaa, että kansallisomaisuuttamme ovat myös maaperämme malmimineraalit.

– Nykyinen kaivoslainsäädäntömme on auttamattomasti ajastaan jäljessä. Kansainväliset kaivosyhtiöt voivat vallata Suomesta alueita mahdollista kaivostoimintaa varten käytännössä ilman mitään korvausta vastaan. Ne voivat käynnistää valtauksillaan maaperätutkimuksia ilman, että viranomaisilla on juurikaan valtuuksia puuttua asiaan tai että maanomistaja voisi asiaan puuttua tai saada kunnollisia korvauksia jo tässä vaiheessa.

– Jos kaivostoiminta eli louhinta lopulta käynnistetään, niin kaivosyhtiöiden maksamat korvaukset esimerkiksi maanomistajille ovat mitättömiä verrattuna yritysten kaivostoiminnasta saamaan taloudelliseen hyötyyn, Kotiaho toteaa.

Lähes vastikkeetonta ryöstöä

Kotiahoa ei miellytä myöskään se, että kansainväliset yhtiöt pystyvät kotiuttamaan voittonsa pois Suomesta hyvin pienin veroseuraamuksin, eivätkä ne joudu korvaamaan esimerkiksi paikalliselle matkailuelinkeinolle aiheuttamaansa tulonmenetysvahinkoa.

– Kaikkiin muihin maihin verrattuna Suomi on kaivosyhtiöille todellinen Eldorado, josta voi lähes vastikkeetta kaivaa ja viedä pois maaperämme malmimineraalit. Tähän on saatava muutos!