Keskustelu sananvapaudesta jatkuu eilisen eduskunnan kyselytunnin tiimoilta kiivaana sosiaalisessa mediassa. Perussuomalaiset nostivat aiheen esille ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) joutui kovaan paikkaan vastaamaan perussuomalaisten vaatimuksiin muun muassa rikoslain pykälän kiihottamisesta kansanryhmää vastaan muuttamisesta.
– Kiihottaminen kansanryhmää vastaan löytyy rikoslain luvusta nimeltä ”Sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan”. Tämä on melko järeä luonnehdinta sille, että kansalainen sanoo somessa rumasti jostakin herkkähipiäisestä vähemmistöstä. Somekommenteista eivät kiihotu muut kuin syyttäjä, vihervasemmisto ja media, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sivalsi.
Kokoomus ja ”vihapuhekampanja”
Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen puolestaan totesi, että viime hallituskaudella kokoomus profiloitui eniten sananvapauden rajoittamisessa.
– Puheenjohtaja Petteri Orpon perustama vihapuhetyöryhmä ja myöhemmin ministerin Antti Häkkäsen oikeusministeriön kautta ajama vihapuhekampanja osoittivat pelottavalla tavalla, kuinka julkinen valta voi lainsäätämisen lisäksi aloittaa myös verovaroin rahoitettuja kampanjoita, joissa uhkaillaan kansalaisia epämääräisesti.
– Ministeri Häkkäsen kampanjan ydinviesti oli: vihapuhe voi olla rangaistavaa. Tällaiset kampanjat ja ydinviestit jättävät kansalaiset hämmennyksen valtaan, Tynkkynen huomautti.
Kokoomuksen kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen totesi, että hänen mielestään sananvapautta käytetään silloin väärin tai kyseenalaisella tavalla, jos sitä käytetään tahallaan toisen ihmisen loukkaamiseen, tai pahimmillaan toisen ihmisen tai ihmisryhmän ihmisarvon rikkomiseen tai kyseenalaistamiseen.
Yhteisymmärrystä kokoomuksen ja sdp:n välillä
Pääministeri Antti Rinne (sd.) ylisti Grahn-Laasosen puheenvuoroa.
– Edustaja Grahn-Laasonen, upea puheenvuoro, täytyy sanoa. Minäkin saan paljon sähköpostia ihmisiltä, ja hyvin usein niissä sähköposteissa todetaan, että ethän kerro tätä minun tarinaani ulospäin, pelkään siihen liittyviä reaktioita, Rinne vastasi tunteikkaasti.
– Ja minä todella toivon sitä, että tässä salissa ja tämän salin ulkopuolella me ihmiset, jotka täällä päätämme asioista, pidämme huolta siitä, että meidän poliittinen kulttuurimme on sellaista tulevaisuudessa, että arvostetaan ja kunnioitetaan ihmistä — ei haukuta, ei lytätä ryttyyn.
Entä maahanmuuton ongelmien torjunta?
Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra kuitenkin huomautti, että on yksi asia vaatia ihmisiltä hyvää käytöstä somessa tai muualla suhteissa tavallisiin kansalaisiin, mutta on toinen asia puhua vihapuheesta ja maalittamisesta.
– Päätöksentekijöiden tulee kestää arvostelua. Vihapuhe-termin käyttö poliittisena lyömäaseena on kiihtynyt ennennäkemättömiin mittasuhteisiin, ja erityisesti tämä kohdistuu maahanmuutosta käytävään keskusteluun.
– Me saamme jatkuvasti kuulla vihapuhuvamme vain kertomalla selviä ja todennettuja tosiasioita: tilastoista saatavia euromääräisiä kustannuksia, poliisien ja tuomioistuinten tietoja, uutisia kouluista, kaduilta, Kelasta. Me siis vihapuhumme, kun kerromme ja vertaamme asioiden arvoja ja hintoja toisiinsa, vaadimme turvallisuutta ja vaadimme priorisoimaan, Purra kommentoi.
Purra kysyi hallitukselta, eikö hallituksen kannattaisi huolehtia maahanmuuttopolitiikka kuntoon niiden ihmisten vainoamisen sijaan, jotka nostavat epäkohtia esille.
Ei toivoa lakien järkevöittämisestä
Rinne ei antanut Purran toivomuksille kovinkaan valoisia näkymiä.
– Minä olen eri mieltä teidän kanssanne maahanmuuttopolitiikkanne linjoista. Minä olen eri mieltä siitä, mutta se ei tarkoita sitä, ettenkö minä arvostaisi teidän mielipiteitänne tässä asiassa, Rinne totesi.
Anna-Maja Henriksson puolestaan lyttäsi perussuomalaisten haaveet ”vihapuhelakien” järkevöittämisestä.
– Hallitus ei ole muuttamassa sitä pykälää, missä säädetään kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan. Se on hyvin yksiselitteinen, Henriksson kuittasi.
SUOMEN UUTISET