

MATTI MATIKAINEN
Laakso lataa täyslaidallisen pääministeripuolueen ilmastointoilusta: Polttomoottoriautojen täyskielto täyttä huuhaata – ”Kansa ei tule millään hyväksymään”
Kansanedustaja Sheikki Laakson ykköstavoite on saada Kouvolan ja Kotkan välinen valtatie kuntoon. Kesäkuussa Laakso teki lisätalousarvioaloitteen, jossa hän esittää, että valtatien muuttamiselle nelikaistaiseksi keskikaidetieksi myönnettäisiin 190 miljoonaa euroa.
Kierrätysalan yrittäjä, Kouvolan kaupunginvaltuutettu Kristian Sheikki Laakso on yksi perussuomalaisten eduskuntaryhmän uusista edustajista.
Laakso tunnetaan paitsi erikoisesta nimestään, myös pitkäaikaisena autourheilutapahtumien organisaattorina, joita hän on järjestänyt kotiseudullaan Kymenlaaksossa sekä muuallakin Suomessa.
Sheikki-nimen alkuperä palautuu vuosikymmenien taakse, jolloin Laakso työskenteli huoltoasemalla bensapoikana.
– Työkaveri leikillään kutsui minua öljysheikiksi, ja sen jälkeen lempinimi jäi käyttöön. Vaihdoin sen viralliseksi etunimekseni jo 1990-luvulla, koska eivät monet minua edes tunne muulla nimellä, Laakso selvittää.
Elämässä voi pärjätä ahkeruudella
Laaksolla on taustallaan vaikea lapsuus ja nuoruus, eikä koulunkäyntikään aina maistunut. Konttoristi-yksinhuoltajaäidin ja alkoholisti-isän lapsena kasvanut Laakso kutsuu nuoruusvuosiaan hukatuiksi.
Haasteellisten tilanteiden keskeltä Laakso onnistui kuitenkin vaatimattomista oloista nousemaan yrittäjäksi ja nyt lainsäätäjäksi. Laakso jakaa kiitosta äidilleen.
– Hän on aina ollut suoraselkäinen ja oikeudenmukainen ihminen. Häneltä olen saanut ahkeruuden ja työmoraalin, joilla olen sitten päässyt elämässä eteenpäin. Periaatteeni on, että työt tehdään loppuun saakka, eikä luovuttaminen ole minulle vaihtoehto. Elämässä voi pärjätä olemalla ahkera ja luova.
Yrittäjähenkisyys ratkaisi puoluevalinnan
Laakso hakeutui mukaan perussuomalaisiin tutustuttuaan syvällisemmin puolueen ohjelmiin ja linjauksiin. Yrittäjähenkisyys sekä suomalaisen työn puolustaminen pitkälle ratkaisi puoluevalinnan.
-Harkitsin aikoinaan myös kokoomusta. Huomasin kuitenkin nopeasti ettei kokoomus ole enää yrittäjäpuolue, siitä on tullut suurpääoman edunvalvoja. Oman ajatusmaailman kannalta perussuomalaiset oli minulle käytännössä ainoa vaihtoehto.
Laakso on aloittanut eduskuntatyön aktiivisesti. Hän ei ole toistaiseksi hankkinut asuntoa pääkaupunkiseudulta, vaan on matkustanut junalla Kouvolan ja Helsingin väliä.
– Aikataulut ovat käteviä. Junamatkat voi käyttää työn tekemiseen, kuten sähköpostien purkamiseen.
Koska hallituksen muodostaminen venyi pitkäksi, valiokuntatyö ei ole toistaiseksi päässyt kunnolla alkamaan. Istuntosalissa Laakso on kuitenkin tähän saakka käyttänyt jo 12 puheenvuoroa. Laakson mukaan ilmapiiri perussuomalaisten eduskuntaryhmässä on hyvä.
– Ryhmässä on todella hyvä yhteishenki ja tekemisen meininki. Edustajat myös kannustavat toisiaan. Jos joku on vaikka pitänyt hyvän puheen, siitä saa tunnustusta ryhmältä. Perussuomalaisen ryhmän etuna on monipuolisuus: Kansanedustajilla on erilaista taustaa ja työkokemusta. Jokaisella on omat erityisen osaamisen alueensa, Laakso kiittelee.
Valtatie riittämätön nykyiselle liikenteelle
Laakson ykköstavoite eduskunnassa on saada Kouvolan ja Kotkan välinen valtatie kuntoon. Kesäkuussa Laakso teki lisätalousarvioaloitteen, jossa hän esittää, että valtatie 15:n muuttamiselle nelikaistaiseksi keskikaidetieksi myönnettäisiin 190 miljoonaa euroa.
Valtatien parannustöitä on suunniteltu vuosikausia. Laakson mukaan tie on saatava nopeasti parempaan kuntoon kasvaneiden liikennemäärien ja etenkin ambulanssikuljetusten vuoksi.
– Tie on kapea ja riittämätön nykyiselle liikenteelle, kun nykyään myös venäläiset rekat ajavat Vaalimaan raja-asemalta tielle. Kotka-Hamina on Suomen suurin yleissatama, jonka kautta tulee konttialuksilta paljon rahtitavaraa liikenteeseen.
Ambulanssikyydit turvattava
Laakso korostaa, että Kotka-Kouvola-tiellä on myös oma erityispiirteensä, jota ei juurikaan muissa Suomen valtateillä ole.
– Sote-kuvioiden takia meiltä Kouvolasta loppui äskettäin leikkaava sairaala ja kaikki kiireelliset tapaukset viedään ambulanssilla Kotkan keskussairaalaan. Tiellä menee vuosittain jopa 500 ambulanssia Kouvolasta Kotkaan. Ahdas tie on jo nyt Suomen liikenneonnettomuustilastojen kärjessä. Uutena vaarana on kuitenkin se, että ne, ketkä eivät kuole liikenneonnettomuudessa, kuolevat ambulanssin kyydissä, koska ruuhkien vuoksi ambulanssit eivät pääse sujuvasti etenemään. Ohituspaikkoja ei ole.
– Liikennemäärät tiellä ovat jo nyt kestämättömällä tasolla, eikä liikenne ole ainakaan vähentymässä. Meillä päättäjillä on velvollisuus huolehtia perusasioista, kuten turvallisista ambulanssikyydeistä, Laakso sanoo.
Työllisyys nousuun byrokratian purkamisella
Laakson keskeisenä vaaliteemana oli työn antamisen ja ottamisen esteiden purkaminen. Laakso sanoo, ettei työllisyyttä ole mahdollista saada kasvuun, ellei byrokratiaa, kuten erilaisia lupakäytäntöjä ja pätevyysvaatimuksia ryhdytä purkamaan.
– Turhan monella alalla tilanne on se, että ennen kuin voi ottaa vastaan työpaikan, taskuissa on oltava erilaisia lippuja, lappuja ja kortteja ennen kuin työtä pääsee edes kokeilemaan.
Laakso ottaa esimerkin omasta elämästään osoitukseksi siitä, miten ajat ovat muuttuneet.
– Kun vuonna 1990 hain kuljetusliikkeeseen töihin jakeluauton kuljettajaksi, olin juuri saanut edellisenä syksynä ajokortin, eikä minulla ollut ammattikokemusta. Sain kuitenkin tilaisuuden kokeilla, miten työt lähtevät sujumaan. Lopputulos on ollut se, että olen työskennellyt alalla lähes 30 vuotta. Minulla on myös ollut oma kuljetusliike, joka on työllistänyt toistakymmentä kuljettajaa.
Nykyään pitäisi olla ammattipätevyyskortti, digikortti ja mahdollisesti vielä tieturvakortti ennen kuin pääsee edes koettamaan omia kykyjään alalla.
Eroon tarpeettomasta virkamiesruotsista
Erääksi työllistymisen esteeksi Laakso nostaa myös pakollisen virkamiesruotsin.
– Virkatehtävissä edellytyksenä on ruotsin kielen todennettu osaaminen, vaikka moni virkamies ei ole koskaan tarvinnut ruotsia tehtäviensä hoitamiseksi.
Laakso tietää, että hallituksen ulkopuolella kansanedustajan mahdollisuudet vaikuttaa asioihin ovat rajallisemmat kuin hallituspuolueen edustajalla.
Laakson arvion mukaan kuitenkin jopa yksittäinen kansanedustaja pystyy vaikuttamaan asiaosaamisella ja hyvin perustelluilla puheenvuoroilla.
– Uskon, että sellaista kansanedustajaa kuunnellaan, joka tietää asioista ja pystyy riittävän hyvin argumentoimaan oman näkemyksensä.
Työpaikkojen synnyttävä yksityissektorille
Pääministeri Antti Rinteen johtaman hallituksen keskeisenä tavoitteena on työllisyyden nostaminen 75 prosenttiin. Laakso sanookin, että työllisyyttä ajatellen hallitusohjelma on kaameaa luettavaa.
– Miten työllisyyttä voidaan nostaa, kun hallitus ei esitä ainuttakaan konkreettista toimenpidettä asiassa? Kaikki hallitusohjelman työllisyyteen liittyvät kirjaukset ovat erilaisten tutkimusten ja selvitysten varassa.
– Investointihankkeiden kautta työllistäminen on silmänlumetta, koska siinä käytetään yhteiskunnan verovaroja. Investoinnit sinänsä voivat olla hyvä asia, mutta ei se ole kestävää työllistämistä. Uusien työpaikkojen pitäisi syntyä yksityissektorille, jolloin samalla työn tekeminen kerryttää verotuloja valtiolle, Laakso huomauttaa.
Ilmastoa ei pelasteta ihmisiä kiusaamalla
Hallituksen ilmastotavoitteet viherveroineen tulevat kurittamaan kansaa ennennäkemättömällä tavalla.
Pääministeripuolue sdp:n tavoitteena myös on polttomoottoriautojen täyskielto. Sdp:n ilmasto-ohjelman mukaan tällä hallituskaudella tulisi laatia aikataulu uusien polttomoottoriautojen kieltämiseksi henkilöliikenteessä.
Laakson mukaan järkeviä ilmastotekoja kannattaa aina tehdä, ei kuitenkaan kurittamalla ja ihmisiä kiusaamalla.
Kansanedustaja lataa täyslaidallisen sdp:n ilmastointoilusta.
– Polttomoottoriautojen täyskielto on täyttä huuhaata. Kansa ei sitä tule millään hyväksymään. Ensinnäkään tavallisella työssäkäyvällä perheellä ei edes ole varaa kalliisiin ekoautoihin. Ympäristöystävällisiä voisivat olla vain ne, joilla on siihen rahaa, Laakso ihmettelee.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- yksityissektori virkamiesruotsi yksityisautoilu Kristian Sheikki Laakso kiusaaminen työpaikat Byrokratia ilmastopolitiikka Turvallisuus perussuomalaiset Liikenne hallitus talous työllisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Meri: Ruuhkamaksut ja polttoaineen veronkorotukset ovat myrkkyä tavallisen ihmisen arkeen

Tavio: Vihervasemmistohallituksen ohjelma on karua luettavaa – hallitus aikoo elää velaksi, myydä valtion omaisuutta ja lähettää myynnistä saadut rahat Afrikkaan

Perussuomalaiset: Hallituksen verohelpotukset täyttä sumutusta – kaikki verotetaan takaisin

Liikenteestä kerätään lähes yhdeksän miljardia suorina ja välillisinä veroina – Kotiaho: ”Miksi vain osa verokertymästä palautuu liikenneväylien hoitoon?”

Halla-aho: Polttoaineiden hinnan nousu ei vaikuta autoilun määrään eikä näin ollen päästöihin – ”Se on pelkkää rahastusta”
Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?
Vasemmistoliitto kannustaa jopa puoluejohtonsa suulla terveitä työikäisiä ihmisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa. Nykyvasemmisto väittää työnteon rajoittavan vapautta ja liittää tähän vapauteen työssäkäyvien velvollisuuden toimia rahoittajina.

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”
Entisenä Meta-lobbarina tunnettu europarlamentaarikko Aura Salla (kok) vaati tällä viikolla Suomea ja EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen.

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.

Suomessa saa yhä sosiaaliturvaa pelkän asumisen perusteella – malli alkaa olla jo aikansa elänyt
Suomeen on ajan kuluessa vähitellen rakentunut sosiaalivaltio, jonka menot on mitoitettu Nokia-klusterin huumavuosien mukaisiksi. Budjettivaje on nyt luokkaa 13 miljardia euroa, eli valtion ja kuntien rahat eivät riitä kaikkiin saavutettujen etujen ja tukien kattamiseen. Korjausliike on nyt menossa ja päämäärä on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.
Uusimmat

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää










