
Laura Huhtasaari: meille saivarrellaan ja kiemurrellaan, että rajavalvonta ei muka olisi mahdollista
Presidentti Niinistö torjui rajatarkastuksien käyttöönoton toteamalla, että “emme voi sulkeutua”. Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari haluaa takaisin sen normaalin, jossa rajakontrolli oli itsestäänselvyys.
– Nyt suomalaisille halutaan saivartelun ja kiemurtelun kautta antaa ymmärtää, että meillä ei ole mahdollisuutta valvoa rajojamme, käännyttää ihmisiä rajalta tai ottaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita säilöön, Huhtasaari kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
Huhtasaaren mielestä Suomesta on puuttunut johtajuus, ja tätä menoa Suomi pohjoismaisena hyvinvointimaana jää pelkäksi museoksi.
– Onko meillä ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana sellaisia johtajia, jotka olisivat sanoneet: ”Suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi menevät kaiken muun edelle.” Ei, koska nykyään pelkkää sanaa ”suomalaiset” pidetään poissulkevana ja jopa rasistisena sanana.
Huhtasaaren mukaan Tanskan, Sveitsin ja monien muiden maiden esimerkit osoittavat, että Geneven sopimukseen kuuluminen ei tarkoita sitä, ettei järkevää maahanmuuttopolitiikkaa voisi tehdä. Suomen kansan valitsemien edustajien on ajettava työnantajansa eli Suomen kansan etua.
– Geneven pakolaissopimus on tehty aikakautena (1951), jolloin toisesta maailmansodasta oli vain joitain vuosia. Olosuhteet ja maailmanpoliittinen tilanne olivat toiset. Tällä hetkellä puhumme siirtolaisvirrasta, joka muodostuu pitkälti parempaa elintasoa etsivistä ihmisistä, Huhtasaari kirjoittaa.
Samalla kun maahanmuutosta koituu julkiselle taloudelle valtavat kustannukset, osa suomalaisista hyötyy siitä ja kannattaa nykypolitiikan jatkamista oman etunsa vuoksi.
– On aivan selvää, että he maahanmuutosta hyötyvät haluavat pitää toimentulostaan kiinni. Kun uusia hakemuksia tulee tuhansittain, lakimiehille, sosiaaliohjaajille, kulttuuritulkeille, asiointitulkeille ym. löytyy rajattomasti yhteiskunnan kustantamaa työtä.
Hallitus ei ole rikosoikeudellisessa tai korvausvastuussa tekemisistään tai tekemättä jättämisistään, mutta poliittinen vastuu sille kai kuuluu, Huhtasaari kysyy.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää