– Perussuomalaiset haluavat panostaa enemmän suomalaisiin ja vähemmän niin sanottuun maailmanparantamiseen, sanoo kansalaisten kysymyksiin puolueen kyselytunnilla vastannut Leena Meri.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri saapui puolueen poliittisen suunnittelijan Riikka Purran tentattavaksi vastaamaan kansalaisten lähettämiin kysymyksiin. Monia kiinnostivat jo nyt ensi kevään eduskuntavaalit sekä perussuomalaisten tulevat hallituskuviot.

Jos perussuomalaiset pääsisi seuraavien eduskuntavaalien jälkeen hallitusneuvotteluihin, mitkä olisivat ne asiat, joista puolueen tulisi ehdottomasti pitää kiinni eikä tehdä minkäänlaisia kompromisseja?

– Maahanmuuttolinjauksemme ainakin ovat sellaisia, että niistä olisi vaikea tehdä kompromisseja. Nykyisellä hallituskaudella saimme kyllä hallitusohjelmaan maahanmuuttopoliittisia kirjauksiamme, mutta niitä ei ole viety loppuun saakka. Minusta olisi aivan hullua, jos etukäteen jo luopuisimme niistä tavoitteistamme, Meri sanoo.

Leena Meri kommentoi haitta-käsiteen omituista käyttöä Riikka Purralle. Facebook-video, 17 sek.

”Miksi suomalaisten pitäisi hoitaa muiden aiheuttamia ongelmia?”

Toinen tärkeä asia on Meren mukaan oikeudenmukaisuuden politiikka.

– Kysymys on siitä, että meidän tulee panostaa enemmän suomalaisiin ja vähemmän niin sanottuun maailmanparantamiseen. Toisin kuin monet luulevat, me perussuomalaiset ymmärrämme kyllä varsin hyvin myös ilmastonmuutosta ja ympäristö-ongelmia. En kuitenkaan ymmärrä, miksi suomalaisten pitäisi jatkuvasti hoitaa muiden aiheuttamia ongelmia.

– Jos ajattelemme esimerkiksi Puolaa ja Romaniaa, niin miksi heille ei pitäisi asettaa samanlaisia tavoitteita kuin meille, eli miksi meidän pitäisi tehdä asioita muiden puolesta.

Rahan lappaaminen kehitysapuun ei toimi

Meri korostaa, kuinka jatkossa täytyy panostaa erityisesti suomalaiseen osaamiseen ja suomalaisten hyvinvointiin.

– Eli niihin ihmisiin, keneltä verovaratkin kerätään. Olen miettinyt vertauskuvallisesti, että jos elän omalla tontillani siistiä elämää ja kerään sieltä roskat, niin miksi minun pitäisi käydä vielä keräämässä roskat naapurin tontilta, eikö hän itse voisi tehdä sitä?

– Meidän politiikkamme on tällä hetkellä vähän sellaista, että jos joku muu ei tee, niin me annamme hänen olla tekemättä ja menemme sitten itse perässä rahapussin kanssa tekemään sitä asiaa, joka vielä monesti jää tekemättä. Jos ajatellaan esimerkiksi useita kehitysapukohteita, niin voidaan todeta, että pelkkä rahan lappaaminen ei ole tuonut kohteisiin apua.

Monet puolueet ovat etukäteen kertoneet, etteivät ne tee yhteistyötä perussuomalaisten kanssa. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho on kuvannut tätä vaalipropagandaksi. Onko sinulla mielipiteitä siitä, minkä puolueiden kanssa perussuomalaiset voisi tehdä yhteistyötä?

– Henkilökohtaisesti olen voinut tehdä yhteistyötä useiden ihmisten kanssa, ihan puolueesta riippumatta koska puolueissa on ihmisiä laidasta laitaan.

– Jos ajatellaan vaikka kokoomusta, jonka johto on puheissaan irtisanoutunut yhteistyöstä perussuomalaisten kanssa, niin siitä huolimatta kokoomuksessa on ihmisiä, joiden kanssa olen hyvinkin voinut tehdä yhteistyötä eduskunnan valiokunnissa.

Monet ovat sitä mieltä että vaalipropaganda, jonka mukaan perussuomalaisten kanssa ei tehdä yhteistyötä, on jonkinlaista syrjintää, koska sillä annetaan ymmärtää, että perussuomalaisten äänestäminen olisi turhaa.

– Tällaisesta ei kannata välittää, mutta ymmärrän sen, miksi näin toimitaan: ihminen ajattelee mielellään siten, että hän haluaa olla voittajan kelkassa, eli että jo valmiiksi menestyvää puoluetta on helppo äänestää. Kansalaiset toki viime kädessä päättävät itse, mutta sanoisin tässä, että ehdottomasti perussuomalaisia kannattaa äänestää.

Vihervasemmisto haluaa verottaa sähköä ja auton käyttöä

Meri sanoo, ettei henkilökohtaisesti siis irtisanoutuisi mistään puolueesta tulevia hallituskuvioita ajatellen.

– Silti itse katson, että meidän voisi olla hyvin vaikeata saada maahanmuuttopoliittiset linjauksemme läpi vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa. Vihreät myös ovat esittäneet useita niin sanottuja haittaveroja. En tiedä, onko heillä sitten sellainen ajatus, että kaikki asuvat Helsingissä, jossa jokaisen on mahdollista kulkea raitiovaunulla. Näinhän asia ei ole.

Meri viittaa vihreiden veropoliittisiin tavoitteisiin, joihin kuuluu muun muassa sähkön ja polttoaineiden verotuksen kiristäminen.

– Normaalia elämää, kuten autolla liikkumista ja sähkön kuluttamista on jostain syystä ryhdytty kutsumaan haitalliseksi. Mutta se, mikä on oikeasti haitallista, sitä ei saisi puhua, vaan siitä pitäisi aina puhua ihmisoikeuskysymyksenä, Meri viittaa haittamaahanmuuttoon ja sen vaikutuksiin.

Pitääkö Suomen hyvinvointia jakaa pitkin maailmaa?

Meri tuo esille, kuinka nykyään yksittäinen ihminen voi aina tuoda esille jonkin itseään koskevan surullisen tarinan.

– Niitä kaikilla riittää, koska maailmasta ei koskaan tule täydellinen ja oikeudenmukainen. Kysymys on siitä, onko Suomen tehtävä huolehtia aivan kaikesta? Olemme aika pieni kansa, joka on lyhyessä ajassa rakentanut hyvinvointivaltion, jopa omat vanhempanikin ovat 1960-1970-luvuilla tehneet pitkiä työpäiviä ja he ovat olleet mukana rakentamassa sitä, mitä meillä nyt on. Nytkö meidän sitten pitäisi alkaa jakaa hyvinvointiamme muualle?

– Monet 1940-luvulla syntyneet, suuriin ikäluokkiin kuuluvat ihmiset ovat olleet minuun yhteydessä sanoen, että he eivät ole tarkoittaneet asioiden menevät tähän suuntaan. He ovat aikoinaan raataneet työssä kuusi päivää viikossa ja nyt me jaamme hyvinvointia pitkin maailmaa. Monet ovat huolissaan omien lastensa ja lastenlastensa tulevaisuudesta.

Katso kyselytunti kokonaisuudessaan Youtubesta:

Kyselytunnilla Leena Meri. Youtube, 48 min 16 sek.

SUOMEN UUTISET