

LEHTIKUVA
Lindström kannattaa paikallista sopimista ja henkilöstön aseman vahvistamista: ”Toivon, että tulosta syntyy sopimisen kautta”
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) vastasi eduskunnan avauskeskustelussa opposition kysymyksiin, kenen puolella hän on paikallisessa sopimisessa. Hän vastasi olevansa hallituksen linjoilla niin, että hän kannattaa sekä paikallista sopimista että henkilöstön aseman vahvistamista. Ja olisi hyvä, jos ratkaisu syntyisi yhteisellä sopimuksella.
– Kun paikallisen sopimisen työryhmä asetettiin, sen otsikko oli: ”Paikallista sopimista ja henkilöstön aseman vahvistamista yritysten päätöksenteossa koskevia lainsäädäntömuutoksia valmisteleva kolmikantainen työryhmä”. Henkilöstön asema ja paikallinen sopiminen samassa lauseessa! Tuntuu unohtuvan muutamissa puheenvuoroissa, Lindström huomautti.
– Lainsäädännön valmistelussa otetaan huomioon työpaikan sopimusjärjestelmän puitteissa tapahtuva paikallinen sopiminen ensisijaisena sopimusmuotona. Tätä olen tukenut ja sitten minun suuhuni joku laittaa, että ”Lindström vaatii sopimista”. En minä ole mikään vaatija – minä toivon, että se syntyy sopimisen kautta. Tehdään tämä nyt selväksi.
Lindström piti ikävänä sitä, ettei luottamusta tunnu asiassa olevan.
– Se on sääli, koska emme me täällä toisiamme syyttelemällä pääse eteenpäin, emmekä vanhoja muistelemalla.
Byrokratian esteet pois
Lindström vastasi, että työttömyysmäärärahoista leikataan hallitusohjelman mukaisesti, mutta vastaavasti tarjotaan uusia työkaluja työllistämiseen. Esimerkiksi ansiosidonnaista päivärahaa voitaisiin käyttää starttirahana.
– Asia on valmistelussa. Se menee eteenpäin, me puhumme siitä, koska tarvitsemme sen työkalun. Meidän pitää muuttaa työllisyyden ja työttömyyden hoitamisen rakenteita. Ja tämä on sellainen työkalu, jolta itse odotan paljon. Mennään passiivisesta aktiiviseen suuntaan, Lindström sanoi.
Lindströmin mukaan yritykset ovat mielellään mukana monissa suunnitelmissa, kunhan byrokraattiset esteet saadaan raivattua.
– Ne pitää poistaa – eikä vain ulkomaalaisilta turvapaikan hakijoilta, vaan kaikilta suomalaisilta työttömiltä, Lindström linjasi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Terho: Tämän on oltava toiminnan vuosi

Eduskunnassa jäi epäselväksi: Mistä oppositio säästäisi?
Viikon suosituimmat

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä, että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”
Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan siitä, millaista on asua Suomessa. He arvostavat demokratiaa ja turvallisuutta. Islamismi uhkaa vapautta täälläkin.

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille
Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Ranskan väkivaltaisten mellakoiden taustalla toimivia järjestöjä. Yhdysvaltalaismedian selvityksen mukaan protesteihin ja niiden tukiverkostoon on kytkeytynyt 54 järjestöä ja liikettä, joukossa äärivasemmistolaisia, kommunistisia ja antirasistisia toimijoita.

Tilastokeskus: Poliisin tietoon tuli 836 lapsenraiskausta – kasvua 61,7 prosenttia, pahoinpitelyrikoksissa odotettavissa uusi ennätys
Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat tammi–syyskuun seksuaalirikosten määräksi yhteensä 8 000 tapausta. Poliisin tietoon tuli 36 500 pahoinpitelyrikosta, mikä on 10,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Niiden määrä on kasvamassa uuteen kaikkien aikojen ennätykseen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää











