

LEHTIKUVA
Viikon 15/2015 luetuin
Maahanmuutto maksaa suomalaisille yli miljardin vuodessa
Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas, kaupunginvaltuutettu Pauli Vahtera Vantaalta laski jo viisi vuotta sitten Ylen MOT-ohjelmaa varten maahanmuuton todellisten kustannusten olevan yli miljardi euroa vuodessa. Maahanmuuton kustannuksiin liittyy muutama iso asia, jotka eivät käy ilmi Suomen Perustan juuri julkaisemassa tutkimuksessa, jonka mukaan maahanmuutosta koituu suomalaisille yli 700 miljoonan euron lasku joka vuosi. Laskelmissa ei ole huomioitu tiettyjä piilokustannuksia, jotka eivät näy missään konkreettisina lukuina.
– Yksi iso asia on asumisen kustannukset. Virallisissa laskelmissa lasten saamat tuet on laskettu vanhempien tuloiksi, eli esimerkiksi somalien kohdalla siihen kuuluvat myös lapsilisät, kotihoidontuet sekä isommasta asunnosta maksettavat tuet. Kun lapset jaetaan työikäisille aikuisille, on jokaisella keskimäärin 1,1 lasta, eli keskimäärin jokainen asuu kaksiossa, Vahtera selvittää.
Halvimpien yksityisten kaksioiden vuokrat Vantaalla ovat 700 euroa kuukaudessa, kaupungin vuokra-asunnoissa 500 euroa, eli siinä on jo kaksisataa euroa kuussa näkymätöntä tukea kaupungin vuokra-asunnossa asuville vantaalaisille – Helsingissä tietysti vielä enemmän.
Ulkomaalaiset rakentavat maahanmuuttajien
asunnot suomalaisten rahoilla
Maahanmuuttajat myös vievät keskimäärin kaikki Vantaalle rakennettavat uudet kerrostaloasunnot, jotka rakennetaan velaksi ulkomaalaisten toimesta. Suomessahan talot rakentavat tänä päivänä virolaiset ja yhä enenevässä määrin vieläkin kauempaa tulevat. Rakentamisesta aiheutuva velka koituu lopulta suomalaisten maksettavaksi.
– Suomalaiset siis maksavat maahanmuuttajille rakennettavat asunnot rahalla, joka valuu ulkomaille. Kustannuksia ei voi laskea, koska asia on velkarahalla hoidettu, Vahtera kertoo.
Arvonlisäveron tuotto on harhaa
Toinen suuri harha on Vahteran mielestä maahanmuuttajien sosiaaliturvastaan maksaman arvonlisäveron laskeminen tuloksi – maksavathan suomalaiset arvonlisäveroa aivan yhtä paljon, tulo siis on täysin kuvitteellinen. Tuotto olisi aivan sama, jos rahat annettaisiin suomalaisille köyhille.
– Kun kaikki puolueet ovat nykyään sitä mieltä, että sosiaaliturvasta pitäisi leikata vähintään indeksikorotukset jäädyttämällä, niin pelkästään maahanmuuton kustannuksia leikkaamalla voisi sosiaaliturvan tason säilyttää.
– Nykyään sanotaan, etteivät Helsingissä bussitkaan kulkisi ilman maahanmuuttajia. Tilanne on väärillä poliittisilla päätöksillä järjestetty siten, että suomalaiset bussikuskit eivät saa Helsingistä töitä. Se vain on niin, että maahanmuuttajat vievät oikeasti suomalaisilta työpaikkoja, sanoo Vahtera.
Maahanmuutto lisännyt valtion velkaa
Usein maahanmuuttajien tuottamiksi tuloiksi lasketaan maahanmuuton ympärille rakentunut ns. maahanmuuttoteollisuus vastaanottokeskuksineen, tulkkeineen, avustajineen ja niin edelleen. Kuitenkin koko sen ajan, kun humanitaarista maahanmuuttoa on Suomessa isommassa mittakaavassa harjoitettu, on myös otettu velkaa. Silloin voi sanoa, että maahanmuutto on lisännyt valtion velkaa.
– Tässä kohtaa joku voi sanoa, että on hyvä kun se raha pyörii Suomessa, mutta todellisuudessa suuri osa rahoista valuu tuontitavaroiden sekä maahanmuuttajien matkustelun ja rahalähetysten mukana ulkomaille.
– Iso pointti tässä on velkaantumisen katkaiseminen. Kun Suomeen on luotu tällainen yli miljardin vuodessa nielevä hirviö ja samaan aikaan otetaan lisää velkaa, se syö suomalaisten hyvinvointia. Jos on tärkeää, että yhteiskunnan verovaroilla kustantama sosiaaliturva täällä pyörii, annettakoon se raha sitten suomalaisille, Vahtera täsmentää.
Suomeen tullaan ja
annetaan tulla väärin perustein
Suomessa turvapaikka on myönnetty vain alle sadalle somalille, mutta kuitenkin heitä on maassa jo noin 17 000. Maahanmuuton kustannusten hillitsemiseksi olisi tärkeätä pystyä käännyttämään pois ne, joille ei ole edes myönnetty turvapaikkaa Suomessa.
– Loppujen lopuksi on aivan sama, mitä maahanmuutto maksaa, kun tänne kerran tullaan – ja annetaan tulla – väärin perustein. Kun maailman väkiluku erityisesti kehitysmaissa koko ajan kasvaa, tulee myös pakolaisten määrä Euroopassa kasvamaan. Ei riitä, että laskemme maahanmuuton kustannukset nyt, meidän pitää myös tietää mitä ne ovat kymmenen, viidenkymmenen ja sadan vuoden kuluttua. Kun raha on loppu jo nyt, mistä sitä lisääkään tulee? Vahtera kysyy.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Immonen: Somaleiden maastamuuttoa edistettävä

Suomen Perustalta tutkimus maahanmuuton kustannuksista

PS-Nuoret: Maahanmuuttajia voitava palauttaa kotimaihinsa
Viikon suosituimmat

Tabu murtuu: J.K. Rowling jakoi suomalaistutkimuksen transhoitojen haitoista – miljoonat näkivät
Harry Potter -kirjoista ja transideologian vastustamisesta tunnettu J.K. Rowling jakaa sosiaalisessa mediassa suomalaistutkimusta, jonka mukaan transhoidot heikentävät potilaiden mielenterveyttä. Tabu transhoitojen haittojen ympärillä murenee vähitellen.

Tilintarkastaja ei pysty vahvistamaan kahden islamilaisen säätiön rahaliikennettä — Samat puutteet kahtena vuotena peräkkäin
Kahden tunnetun islamilaisen säätiön tilintarkastaja on kahtena peräkkäisenä vuotena antanut varauman sisältävän lausunnon: hän ei ole pystynyt varmentumaan säätiöiden pankki- ja käteisvarojen olemassaolosta. Säätiöt ovat myöntäneet kymmenien tuhansien eurojen korottomia lainoja ilman sääntöjensä mukaista valtuutusta tai dokumentoitua hallituksen päätöstä.

Maahanmuuttajien työttömyys paisuu Helsingissä – silti vihreiden Soininvaara ja elinkeinoelämä vaativat lisää väkeä ulkomailta
Helsingin työttömyyden kasvusta lähes kaksi kolmasosaa tuli elokuussa vieraskielisistä. Silti lähes kaikki Helsingin valtapuolueet hokevat, että työperäinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys. Valtamedia tuskin koskaan kysyy, mihin tehtäviin uudet tulijat työllistyisivät, kun edellisetkään eivät ole kiinni työn syrjässä.

Riikka Purra varoittaa Suomea Ranskan kaksoiskatastrofista: Finanssikriisi ja epäonnistuneen massamaahanmuuton seuraukset
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa Facebook-päivityksessään Suomea Ranskan kaltaisesta kaksoiskatastrofista. Hänen mukaansa Ranskan talousvaikeudet ja yhteiskunnalliset jännitteet voivat kärjistyä yhtä aikaa.

Tynkkynen varoittaa vasemmiston klaanikytköksistä: ”Kyse on todellisuudesta, jota meidän on turha katsoa sormien läpi”
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen jyrähtää Facebookissa Berliinin osavaltiovaalien jälkipuinnista ja Euroopan vasemmiston suunnasta. Tynkkynen nostaa esiin saksalaisen vasemmistopuolue Die Linken yhteydet rikollisklaaneihin ja terroristijärjestö Hamasin tukijoihin sekä vaatii Suomea ottamaan Saksan ja Ruotsin tapahtumat vakavana varoituksena.

Sosialidemokraatit heittivät pyyhkeen kehään – Ruotsin hallituskuviot menossa uusiksi
Sosialidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson luopuu ainakin toistaiseksi yrityksestään muodostaa Ruotsiin uusi hallitus.

Kehitysjärjestö Fingo ryhtyi kielipoliisiksi – haluaa kieltää toistakymmentä vakiintunutta sanaa
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kehottaa uudessa oppaassaan luopumaan sanoista kehitysapu ja kehitysmaa. Ohje koskee kieltä, jota käyttävät myös toimittajat ja poliitikot. Fingon toiminta on pääosin ulkoministeriön rahoituksen varassa.

Paavo Arhinmäki vähättelee graffitirikostaan: ”Mieluummin en olisi jäänyt kiinni”
Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ei tuoreessa haastattelussa juurikaan kadu vuoden 2023 graffitirikostaan. Hän lähinnä harmittelee sitä, että jäi teosta kiinni.

Grönroos varoittaa Espoon koulujen tilanteesta: ”Vakavassa syöksykierteessä”
Espoon koulujen turvallisuustilanne on espoolaisen kaupunginvaltuutetun ja Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan vakava. Grönroos nostaa ongelmien taustalla esiin muun muassa maahanmuuton kasvun ja suomalaisen koulujärjestelmän viime vuosien muutokset.

Perussuomalaiset kokoontuvat Vantaalla – katso kuvat
Reipas joukko perussuomalaisia kokoontuu Vantaalla puolueen kokoontumisajoihin. Viikonlopun tilaisuudessa keskitytään yhdessäoloon ja toiminnan kehittämiseen. Kokoontumisajot järjestetään nyt kolmatta kertaa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää










