Maailma ei ole vielä TÄYSIN sekaisin – Nobel-palkinnoista päättävän tiedeakatemian johtaja ei kannata sukupuoli- tai etnisyyskiintiöitä

Identiteettipolitiikka kolkuttelee jo Nobel-säätiön ovia. Jokasyksyinen Nobel-palkintojen jakaminen on herättänyt keskustelua palkintojen jakautumisesta sukupuolten ja etnisyyksien kesken. On väläytelty jopa kiintiöitä. BBC uutisoi, että Nobel-palkinnoista päättävän tiedeakatemian pääsihteeri Göran Hansson tyrmää ideat sukupuoli- ja etnisyyskiintiöistä. Hänen mukaansa palkinnot on jaettava saavutusten perusteella, ja tämä on linjassa palkintoinstituution perustaneen Alfred Nobelin toiveiden kanssa.

Tieteen Nobel-palkinnoista päättävän tiedeakatemian pääsihteeri Göran Hansson sanoo, ettei palkintojen jakamisessa tulisi ottaa käyttöön kiintiöitä sukupuolille tai etnisyyksille. Hänen mukaansa asiat tulevat ensin, ja voittaja tulisi valita tieteellisten saavutusten perusteella.

”Olemme päättäneet, että emme ota käyttöön kiintiöitä sukupuolille tai etnisyyksille”, Hansson kommentoi uutistoimisto AFP:lle.

”Loppupeleissä annamme palkinnot niille, joita pidämme palkitsemisen arvoisina, ja joiden saavutukset painavat eniten.”

Hän täsmensi, että päätös on ”linjassa Alfred Nobelin testamentissa esitettyjen näkemysten ja toiveiden kanssa.”

Mm. dynamiitin keksijänä tunnettu ruotsalainen kemisti ja teollisuusmies Alfred Nobel perusti nimeään kantavan palkinnon testamentissaan, jonka hän kirjoitti vuonna 1895 – vuotta ennen kuolemaansa.

Nobel-palkintoja on jaettu vuodesta 1901 lähtien. BBC:n artikkelin mukaan tähän mennessä 59 Nobel-palkintoa on mennyt naisille, kun palkittuja on yhteensä 975.

Nobelin rauhanpalkinnon voittanut journalisti Maria Ressa oli ainut tänä vuonna palkittu naisnobelisti. Ensimmäinen naisnobelisti oli fyysikko ja kemisti Marie Curie. Hänet palkittiin kahdesti: fysiikasta vuonna 1903 ja kemiasta 1911.

Palkittujen naisnobelistien osuus on kasvanut viime vuosikymmeniin verrattuna.

”On harmi, että naisnobelisteja on niin vähän. Se heijastelee varsinkin historiallista yhteiskunnan eriarvoisuutta, johon voi törmätä vielä tänäkin päivänä.”, Hansson valittelee.

Lukujen pohjalta ei kuitenkaan voi sanoa, että Nobel-palkintojen jakaminen olisi sukupuolittunutta. Palkittujen sukupuolijakaumassa heijastuu yleisesti vähäisempi naisten suuntautuminen tieteiden pariin.

Hansson muistuttaa, että esimerkiksi Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa vain noin 10% luonnontieteiden professoreista on naisia. Luku on vielä pienempi Aasian maissa.

Nobel-komiteoihin pyritään Hanssonin mukaan nimittämään aiempaa enemmän naisia. Hän kuitenkin korostaa, että naisten suurempi edustus palkittujen joukossa edellyttäisi naisten yleisempää suuntautumista tieteiden pariin.