

Wikimedia, Adam Baker
Maailma ei ole vielä TÄYSIN sekaisin – Nobel-palkinnoista päättävän tiedeakatemian johtaja ei kannata sukupuoli- tai etnisyyskiintiöitä
Identiteettipolitiikka kolkuttelee jo Nobel-säätiön ovia. Jokasyksyinen Nobel-palkintojen jakaminen on herättänyt keskustelua palkintojen jakautumisesta sukupuolten ja etnisyyksien kesken. On väläytelty jopa kiintiöitä. BBC uutisoi, että Nobel-palkinnoista päättävän tiedeakatemian pääsihteeri Göran Hansson tyrmää ideat sukupuoli- ja etnisyyskiintiöistä. Hänen mukaansa palkinnot on jaettava saavutusten perusteella, ja tämä on linjassa palkintoinstituution perustaneen Alfred Nobelin toiveiden kanssa.
Tieteen Nobel-palkinnoista päättävän tiedeakatemian pääsihteeri Göran Hansson sanoo, ettei palkintojen jakamisessa tulisi ottaa käyttöön kiintiöitä sukupuolille tai etnisyyksille. Hänen mukaansa asiat tulevat ensin, ja voittaja tulisi valita tieteellisten saavutusten perusteella.
”Olemme päättäneet, että emme ota käyttöön kiintiöitä sukupuolille tai etnisyyksille”, Hansson kommentoi uutistoimisto AFP:lle.
”Loppupeleissä annamme palkinnot niille, joita pidämme palkitsemisen arvoisina, ja joiden saavutukset painavat eniten.”
Hän täsmensi, että päätös on ”linjassa Alfred Nobelin testamentissa esitettyjen näkemysten ja toiveiden kanssa.”
Mm. dynamiitin keksijänä tunnettu ruotsalainen kemisti ja teollisuusmies Alfred Nobel perusti nimeään kantavan palkinnon testamentissaan, jonka hän kirjoitti vuonna 1895 – vuotta ennen kuolemaansa.
Nobel-palkintoja on jaettu vuodesta 1901 lähtien. BBC:n artikkelin mukaan tähän mennessä 59 Nobel-palkintoa on mennyt naisille, kun palkittuja on yhteensä 975.
Nobelin rauhanpalkinnon voittanut journalisti Maria Ressa oli ainut tänä vuonna palkittu naisnobelisti. Ensimmäinen naisnobelisti oli fyysikko ja kemisti Marie Curie. Hänet palkittiin kahdesti: fysiikasta vuonna 1903 ja kemiasta 1911.
Palkittujen naisnobelistien osuus on kasvanut viime vuosikymmeniin verrattuna.
”On harmi, että naisnobelisteja on niin vähän. Se heijastelee varsinkin historiallista yhteiskunnan eriarvoisuutta, johon voi törmätä vielä tänäkin päivänä.”, Hansson valittelee.
Lukujen pohjalta ei kuitenkaan voi sanoa, että Nobel-palkintojen jakaminen olisi sukupuolittunutta. Palkittujen sukupuolijakaumassa heijastuu yleisesti vähäisempi naisten suuntautuminen tieteiden pariin.
Hansson muistuttaa, että esimerkiksi Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa vain noin 10% luonnontieteiden professoreista on naisia. Luku on vielä pienempi Aasian maissa.
Nobel-komiteoihin pyritään Hanssonin mukaan nimittämään aiempaa enemmän naisia. Hän kuitenkin korostaa, että naisten suurempi edustus palkittujen joukossa edellyttäisi naisten yleisempää suuntautumista tieteiden pariin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Nobel-juhlaan eivät ole tervetulleita Venäjä, Valko-Venäjä, Iran – eivätkä ruotsidemokraatit
Viikon suosituimmat

Ammattiliittojen kattojärjestö kipuilee kehitysapuleikkauksista, valitti hallinto-oikeuteen – tilinpäätös paljastaa, mihin rahat oikeasti menivät
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.

Antikainen tyrmää Anna Kontulan kantelun: Kontula ei halua, että äärivasemmistolaisesta uhasta puhutaan
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.

Punaviherkokoomuslaisten valvoma Helsingin energiayhtiö rahtaa pähkinänkuoria kaukaa Afrikasta – äänestäjä saa taas sitä mitä tilasi
Helsinki on ilmeisen aktiivisesti luopumassa kotimaisen polttoaineen käytöstä kaukolämmön tuotannossa. Energiayhtiö Helen lämmittää pääkaupunkia pähkinänkuorilla, jotka on laivattu Afrikan Norsunluurannikolta asti. Lieneekö kyseessä aito ympäristöteko, vai onko pähkinäralli pelkkää punaviherkokoomuslaisten poliittista hyvesignalointia.

Strandman vaatii koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla – asia etenee valmisteluun: ”Tämä on yksi onnistumisistani kansanedustajana”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.

Perussuomalaiset julkaisee uuden voikukka-logon, Purra fiilistelee: ”Tiedättehän tuon kauniin kukkasen, joka kasvaa kaikilla pihoilla ja jota on ihan mahdoton kitkeä”
Perussuomalaiset julkisti päivitetyn logonsa ja uuden sloganin lauantaina puoluetapahtuma Kiihdytysajoissa. Kasvisruoan ystävänä tunnettu puoluejohtaja Riikka Purra korosti myös PS-kukan terveyshyötyjä.

Vähintäänkin erikoista: Tuomari pyysi anteeksi Trumpin murhayrityksestä epäillyltä
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.

Rostila hermostui EU-mainonnalle: ”Kyse on härskistä tekopyhyydestä ja valtapelistä”
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.

Britannia asetti pakotteita Suomeen turvapaikanhakijoita ohjanneille – Antikainen: Vieläkö löytyy rajalakia vastustavia eduskunnasta?
Rajalain jatko tulee taas tämän vuoden lopussa eduskunnan käsittelyyn, ja äänestys tulee olemaan menneiden vuosien tapaan tiukka. Nyt esityksen läpimenoa puoltaa myös Britannian uusi päätös. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii vasemmistoliittoa, vihreitä sekä rajaturvallisuuslakia vastustaneita demareita ja RKP:läisiä selittämään kantojaan uudelleen.

Unkarin uusi johto lopettaa valtiollisen ”valhetehtaan” – valtamedia on demokratian uhka kaikkialla
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.

Ex-kansanedustaja Reijo Tossavaiselle sakot somekommentista: ”Tuomiossa on aika vahva poliittinen vivahde”
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi perussuomalaisten entisen kansanedustajan Reijo Tossavaisen kunnianloukkauksesta. Tossavainen oli arvostellut Veronika Honkasalon osallistumista Palestiina-mielenosoitukseen.













