Mäenpää: Mitkä ovat syyt korona-ajan ylikuolleisuudelle?

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt joulun alla joukon kirjallisia kysymyksiä ministerien vastattavaksi. Kysymykset koskevat kriisinhallintaveteraanien maksuttomia julkisia liikuntapalveluja, Ruokaviraston uutta koirarekisteriä ja korona-ajan ylikuolleisuuden selvittämistä.

Eduskunta on siirtynyt joulun istuntotauolle. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jätti viimeisenä istuntopäivänä pinkan kirjallisia kysymyksiä ministereiden vastattavaksi.

Arvostusta kriisinhallintaveteraaneille

Kirjallisessa kysymyksessä maksuttomista julkisista liikuntapalveluista kriisinhallintaveteraaneille Mäenpää tiedustele, onko hallitus harkinnut valtakunnallista linjausta maksuttomista julkisista liikuntapalveluista kriisinhallintaveteraaneille.

– Rauhanturvaamisen kriisinhallintatehtävät ovat muuttuneet huomattavasti vaativimmiksi kuin 1950- ja 1960-luvuilla. Rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä palvelleilla on jonkun verran fyysisiä vammoja. Lisäksi heillä esiintyy myös psykosomaattisia oireita, jotka saattavat nousta esiin vasta vuosien jälkeen. Menneinä vuosina kahdella prosentilla eli jopa sadoilla palvelleilla on todettu esiintyneen kyseisiä oireita.

– Kriisinhallintaveteraanien arvostus pitäisi näkyä selvemmin myös käytännössä. Riskialttiisiin tehtäviin hakeneet ja päätyneet suomalaiset ovat olleet valmiita asettamaan yhteisen hyvän oman henkilökohtaisen turvallisuutensa edelle. Tämä kuuluisi huomioida entistä paremmin kriisinhallintaveteraanien saamissa julkisissa palveluissa, Mäenpää linjaa.

Koirarekisteri herättää hämmennystä

Kirjallisessa kysymyksessä Ruokaviraston koirarekisteristä Mäenpää kysyy, uskotaanko koirarekisterin saavuttavan sille asetetut tavoitteet.Onko tällainen ylimääräinen rahastus päällekkäisen rekisterin kautta millään muotoa kohtuullista koiranomistajille?

– Uusi viranomaisrekisteri on herättänyt koiranomistajissa hämmennystä, arvostelua ja kysymyksiä. Muun muassa Satakunnan Kansan joulukuisen uutisen mukaan Ruokavirastoon tulvii nyt koiranomistajilta vihaista palautetta ”ovista ja ikkunoista”, Mäenpää huomauttaa.

Suomessa otetaan käyttöön vuonna 2023 uusi koirarekisteri, johon pitää ilmoittaa kaikki Suomen koirat. Koirien mikrosirutus ja rekisteröinti tulevat pakolliseksi. Pakollisella tunnistusmerkinnällä ja rekisteröinnillä pyritään ehkäisemään muun muassa pentutehtailua ja koirien heitteillejättöä. Maksuksi on esitetty kymmenen euroa koiralta, jos rekisteröinnin tekee sähköisesti. Jos rekisteröinnin tekee paperilomakkeella, maksu olisi 19 euroa koiralta. Suomessa on arviolta noin 700 000 koiraa, joten uudistus koskee suurta joukkoa suomalaisia.

– Suomen koirankasvattajat ry:n puheenjohtaja piti joulukuun 2022 alussa julkaistussa Ylen jutussa rekisterin tavoitetta kannatettavana, mutta epäili, että siihen nykyisellä toteutuksella päästäisiin. Hänen mukaansa vaikuttaa siltä, että suurimmat ongelmat – esimerkiksi pentutehtailun kitkeminen tai laittoman maahantuonnin kitkeminen – eivät tule korjaantumaan tämän toteutuksen avulla, Mäenpää selventää.

Ylikuolleisuus jyrkässä nousussa

Kirjallinen kysymyksessä korona-ajan ylikuolleisuuden riippumattomasta selvittämisestä Mäenpää kysyy, mitkä ovat ministeriön mukaan syyt ylikuolleisuudelle. Onko tilastoissa mahdollisesti havaittavissa yhteyttä koronarokotteisiin?

Suomen Lääkäriliiton julkaisema lääketieteellisen alan järjestö- ja ammattilehti Suomen Lääkärilehti kertoi, että niin Tilastokeskus kuin Eurostat raportoivat Suomessa tänä vuonna merkittävää ylikuolleisuutta. Eurostatin mukaan ylikuolleisuus on 16 prosenttia siihen, mitä on ennakoitu väestön ikärakenteen perusteella.

– Suomessa ylikuolleisuus lähti jyrkkään nousuun syksyllä 2021. Ylikuolleisuus oli tuon vuoden jälkipuoliskolla 3 100 kuolemaa, mutta koronakuolemia ilmoitettiin vain 783. Tälle erotukselle ei ole esitetty selitystä. Kuolleisuuden nousu on pandemian aikana ollut suurempi kuin rauhanaikana koskaan, Mäenpää huomauttaa.

Tämän syiden selvittämistä ovat peräänkuuluttaneet muun muassa kansanterveydenlaitoksen emeritusprofessori Matti Jantunen ja Väestöntutkimuslaitoksen johtaja ja tutkimusprofessori Anna Rotkirch. Väestöliiton syyskokous vaati, että kuolleisuuden kielteisen kehityksen syyt on selvitettävä riippumattomasti.