Vieraskieliset väistelevät rokotuksia – valistuksesta ja kampanjoinnista huolimatta

Koronarokotteiden ottaminen on ollut selvästi verkkaisempaa Ruotsin ongelmalähiöissä kuin muualla valtakunnassa. Syitä ovat muun muassa asukkaiden tietämättömyys ja epäluulo viranomaisia kohtaan. Tulokset näkyvät tilastoissa.

Järvan alue Tukholmassa koostuu ongelmalähiöistä, joista ehkä tunnetuin on Rinkeby. Alikulkutunneliin on pysäköity yksinäinen rokotusbussi ja sen ympärillä häärii muutama ihminen. Kolme terveydenhuollon henkilökuntaan kuuluvaa auttaa kansalaisia täyttämään lomakkeita ja samalla kääntämään kielitaidottomille informaatiota siitä, mistä tässä touhussa kysymys.

Rokotuskattavuus Rinkebyssä on Tukholman alhaisin, valistuksesta ja ahkerasta kampanjoinnista huolimatta. Covid-19-rokotteen toisen annoksen on ottanut 60 prosenttia ja kolmannen 21 prosenttia alueen asukkaista. Koko Ruotsissa vastaavat luvut ovat 20–30 prosenttiyksikköä korkeammat, kertoo Dagens Nyheter.

Työt hoitoalalla loppuvat rokottamattomilta

– Tyypit eivät tiedä mitä tapahtuu, jos he ottavat rokotteen, pelkäävät muuttuvansa zombeiksi tai jotain. Jotkut ovat kokonaan lopettaneet opiskelun tai työnteon, koska eivät halua ottaa rokotetta, kertoo 19-vuotias Zehra Mohamed ja sisko nyökkäilee vieressä.

– Rokottamatonta henkilökuntaa ei voi olla sairaiden ja hauraiden joukossa. Riskeeraisimme heidät, jos luopuisimme periaatteistamme. Kyllä tämä on myös ongelma. Itse olen potilaiden puolella, heitä vartenhan hoitolaitokset ovat, sanoo Tukholman kaupungin terveydenhoitoneuvos Anna Starbrink.

Ikä suurin riskitekijä

Koronakuolleisuus on Tukholmassa ollut suurinta Skärholmenin ja Rinkeby-Kistan alueilla. Skärholmenissa koronaan on kuollut 23 ihmistä 10 000 asukasta kohden. Näillä alueilla suurin osa asukkaista on pienituloisia, niukasti koulutettuja ja ulkomailla syntyneitä. Hyvinvoivan väestön Östermalmilla tautiin on kuollut 12 ihmistä 10 000 asukasta kohden.

Ikä on kuitenkin suurin yksittäinen riskitekijä koronakuolleisuudessa. 80-vuotiaalla on huomattavasti suurempi riski kuolla koronaan kuin 40-vuotiaalla. Ikärakenne vaihtelee eri kaupunginosien välillä. Jos tämä otetaan huomioon, on mahdollista, että kaupunginosien vertailu näyttäisi erilaiselta.

Kaksi kolmasosaa Ruotsin 61 eri ongelmalähiöissä asuvista on alle 45-vuotiaita. Yli 65-vuotiaiden osuus populaatiosta on vain 12 prosenttia.