

PS ARKISTO
Viikon 19/2022 luetuin
Suomessa havaittu ylikuolleisuus selvitettävä perusteellisesti – Immonen: “Alhainen syntyvyys ja ylisuuri kuolleisuus ovat kansakunnan väestönkehityksen kannalta erittäin huolestuttavia ilmiöitä”
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitusta selvittämään perusteellisesti, mitkä tekijät Suomessa ovat johtaneet siihen, että kuolleiden määrä on noussut merkittävästi.
– Huhtikuussa perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) otti Twitterissä kantaa kuolleiden määrän kasvuun. Hän totesi muun muassa, että marras-joulukuussa kuolleiden luku oli 15 prosenttia vuosien 2017–2020 marras-joulukuuta korkeampi ja että asia ”pitää selvittää tarkemmin”. Mielestäni ylikuolleisuuden syyt tulee selvittää viipymättä, Olli Immonen sanoo.
Alkuvuoden Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan Suomessa kuoli viime vuonna 57 343 ihmistä. Kuolleiden määrä oli suurin sitten sotavuoden 1944. Verrattuna viimeiseen koronaviruspandemiaa edeltäneeseen vuoteen 2019 kuolleita oli 3 394 enemmän ja vuoteen 2020 verrattuna 1 855 enemmän.
– Kasvua edellisvuodesta oli siis noin kolme prosenttia. Tilastokeskuksesta on myös kommentoitu, että viime vuonna kuoli joka päivä puolitoista ihmistä enemmän kuin olisi tilastollisesti pitänyt kuolla.
Kuolleiden määrä korkein sotien jälkeen
Tilastokeskuksen mukaan kuolleisuuden kasvu on tullut erityisesti yli 85-vuotiaiden kuolleisuuden lisääntymisestä. Jos vertaa vuotta 2021 vuosien 2017–2020 keskimääräiseen kuukausittaiseen kuolleiden määrään, kuolleiden määrät ovat olleet normaalia suurempia toukokuusta lähtien koko loppuvuoden ajan.
– Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden tammikuussa Suomessa kuoli 10 prosenttia enemmän ihmisiä kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Kuluvan vuoden tammikuun ennakollinen kuolleiden lukumäärä on vuodesta 1945 alkavan mittaushistorian korkein. Tämä on erittäin huolestuttavaa, Immonen toteaa.
Syy selvitettävä pikaisesti
THL:n emeritusprofessorin mukaan vuoden 2021 heinäkuun ja 2021 joulukuun välillä koronakuolemia vahvistettiin 476 henkilöä, mutta ylikuolleisuutta kirjattiin 2 400 tapauksen verran. Korona-ajan ylikuolleisuus ylitti vuoden lopussa Covid-kuolleisuuden 80 prosentilla.
– Tilastokeskus on julkaissut tuoreen ennakkotilaston kuukausittaisista väestönmuutoksista. Siitä on havaittavissa myös, että syntyvyys on laskenut Suomessa helmikuussa 11,5 prosenttia ja maaliskuussa 16,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Alhainen syntyvyys ja ylisuuri kuolleisuus ovat kansakunnan väestönkehityksen kannalta erittäin huolestuttavia ilmiöitä. Hallituksen on selvitettävä pikaisesti, mitkä tekijät Suomessa ovat johtaneet tähän kehityssuuntaukseen, Immonen vaatii.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Covid-kuolleisuus Aki Lindén ylikuolleisuus koronapandemia Tilastokeskus kirjallinen kysymys väestönkehitys THL Syntyvyys Twitter Olli Immonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Terveydenhuoltojärjestelmä unohdettiin kokonaan turvallisuusselonteossa – “Muistaako hallitus lainkaan, mitä koronapandemian alussa tapahtui?”

Suomi käyttää terveydenhuoltoon moniin muihin maihin verrattuna paljon vähemmän rahaa – “Seuraukset ovat nyt näkyvissä”

Juvonen: Ei pakkolakeja vaan palkkaa hoitoalan ammattilaisille

Purra: Hoitajilla on täysi oikeus vaatia parempaa laillisessa lakossa

Koponen: Lapsilisän korottaminen voisi toimia taloudellisena kannustimena suomalaisten syntyvyysasteen nostamiseksi

Perhesuunnittelu herättää ristiriitaisia tunteita ongelmalähiöissä: ”On naisen oma asia päättää kuinka monta lasta haluaa”

Mäenpää: Mitkä ovat syyt korona-ajan ylikuolleisuudelle?

Nyt on hapokasta: Petteri Orpo esitti työperäistä maahanmuuttoa ratkaisuksi perheiden perustamiselle ja suomalaisten syntyvyydelle

Epäsuotuisaa väestönkehitystä ei korjata maahanmuutolla – ”Ilman suomalaisia lapsia ei ole suomalaista tulevaisuutta”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.
Uusimmat

Kasvuriihen tiedotustilaisuus – suora lähetys

Tutkimus: Veroprogression alentaminen kannattaa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää