Mäkelä: On erikoista, että Venäjän hybridivaikuttamista puolustellaan juristerialla

Eduskunnan käsittelyssä olevaa uutta rajalakia tarvitaan, koska nykyisellä lainsäädännöllä ei voi riittävästi suojautua hybridioperaatiota vastaan. Vasemmisto-opposition ryhmistä vihreille ja vasemmistoliitolle näyttäisivät kansainvälisten sopimusten muodollisuudet olevan kuitenkin tärkeämpiä kuin Suomen kansallinen turvallisuus. Demarienkin kanta rajalakiin on vielä epäselvä.

Eduskunnan käsittelyssä olevalla lailla välineellistetyn maahantulon torjumiseksi eli rajalailla on tarkoitus estää Venäjää työntämästä rajan yli ihmismassoja Suomeen painostustarkoituksessa.

Lain käsittely kiireellisenä vaatisi, että viisi kuudesosaa kansanedustajista asettuisi lain taakse kannattamaan sitä. Perusuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä katsoo, että edessä on päätöksenteon aika, sillä pelissä ovat kallisarvoiset asiat.

– Argumentit asian merkeissä on jo kuultu useampaan kertaan. Kuten pääministerikin on evästänyt: asia on saatava eteenpäin, koska kyse on Suomen itsemääräämisoikeudesta, oikeudesta olemassaoloon ja turvallisuuteen, Mäkelä sanoi eilen Ylen A-studiossa.

Jos Suomi löysäilee nyt, miltä se näyttää Venäjällä

Vasemmisto-opposition ryhmistä vihreät ja vasemmistoliitto suhtautuvat edelleen torjuvasti lakiin, jonka tarkoitus on estää Venäjän hybridivaikuttaminen ihmismassoja hyväksikäyttämällä.

Mäkelä kuitenkin kehottaa ajattelemaan asiaa hieman laajemmin.

– Voi kysyä, mitä johtopäätöksiä naapurimaassa (Venäjällä) vedettäisiin siitä, jos Suomi itse kaataa lain, jolla yritetään suojautua heidän omalta hybridivaikuttamiseltaan. Miltä se näyttää heidän näkökulmastaan? Mäkelä kysyy.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz (r.) kuvaa tilannetta ongelmalliseksi, mutta hänkin myönsi A-studiossa tarpeen uudelle lainsäädännölle.

Vasemmistoliitolta ei mitään uutta

Vihreiden tapaan myös vasemmistoliitto perustelee kielteistä kantaansa rajalakiin kansainvälisillä sopimuksilla ja ihmisoikeuksilla, kuten heillä tapana on.

Sikäli vasemmistoliiton Li Anderssonilta ei siten kuultu eilen A-studiossa asian suhteen mitään uutta.

– Lakiesitys ei ole korjattavissa siten, että se olisi sopusoinnussa EU-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden kanssa. Ehdottomista perus- ja ihmisoikeuksista pitää huolehtia myös silloin kun tehdään päätöksiä kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Tulijoiden joukossa voi olla ihmisiä, joilla on perusteltu syy jättää turvapaikkahakemus, Andersson päästeli.

Mäkelä muistutti, että perusoikeudet ovat aina jännitteisessä suhteessa keskenään.

– Nyt on kyse siitä jännitteestä, onko Venäjällä oikeus hybridivaikuttaa Suomeen, onko Suomella oikeus alueelliseen koskemattomuuteen ja siitä päättämiseen, ketä tänne maahan saa tulla.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on myös korostanut, että lakia tarvitaan, koska nykyisellä lainsäädännöllä ei voi suojautua hybridioperaatiota vastaan.

Demarien kannalla ratkaiseva merkitys

Pääoppositiopuolue SDP:lla on keskeinen rooli rajalain hyväksymisessä. Kansanedustaja Matias Mäkynen kuitenkin jätti A-studiossa puolueen kannan edelleen lakiesitykseen avoimeksi.

Demarien kanta lakiin olisi tulossa hallintovaliokunnan mietinnön jälkeen. Mäkysen mukaan demarit ei kuitenkaan lähde rajalakiesityksen taakse, mikäli se ei ole ”riittävästi ihmisoikeusvelvoitteiden mukainen”.

”Ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisuus” lienee demarien kiertoilmaus lain vesittämiselle, milloin laki ei tietenkään toimisi siinä tarkoituksessa, mihin se on valmisteltu. Mäkelä muistuttaakin vasemmistoa käsillä olevan tilanteen luonteesta.

– Tiedämme, että Venäjä organisoi väkeä. Ihmissalakuljettajille maksetaan lähtömaissa isoja summia, ja ihmiset eivät ole suojelun tarpeessa myöskään Venäjän puolella. Ihmisiä työnnetään rajalle Venäjän hallinnon ja ihmissalakuljettajien toimesta. On erikoista, että tällaista ilmiötä puolustellaan juristerialla.