

LEHTIKUVA
Mäntylä: Hyvä elämä tarkoittaa muutakin kuin euroja
Eläkeläisten asemasta nousi varsin tiukka keskustelu eduskunnan välikysymyskeskustelussa. Hallitus puolusti kuitenkin tiukasti hallitusvastuussa tekemiään päätöksiä, joista monia oppositio luki kuin piru raamattua.
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) muistutti oppositiota, että senkin tulisi pitäytyä totuudessa: eläkeläisten asumistukea ei olla kuitenkaan poistamassa, kuten vasemmalta laidalta kuului.
Eläkeläiset nähtävä yksilöinä
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) kiitti puhujia heidän huomioistaan ja muistutti päättäjien osuudesta ja vastuusta.
– Päätökset eivät ole helppoja. Jokainen joutuu käymään kovia arvokeskusteluja itsensä kanssa. Valitettavasti se tarkoitta joskus hyvinkin kipeitä päätöksiä, joihin meidän vain on sopeuduttava, Mäntylä totesi.
– Hyvä ja ihmisarvoinen elämä tarkoittaa muutakin kuin euroja. Siihenhän hallitus eri toimenpiteillään pyrkiikin: että loisimme rakenteet ja järjestelmät, jotka mahdollistavat ihmisarvoisen elämän, Mäntylä korosti.
– Jokainen eläkeläinen on nähtävä myös yksilönä. Ettei se ole vain massaa, jolle määrätään ylhäältä kaikki korvaukset, vaan että huomaamme myös yksilölliset kokemukset heidän tarpeistaan, Mäntylä huomautti.
Peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) täydensi, että turvallisuus on edellytys kotona asumiselle. Siihen hallitus pyrkii vaikuttamaan niin, että mahdollisimman monelle kotona asumisen edellytykset täyttyvät.
– Omaishoidon tukeminen on harvoja asioita, joihin sijoitetaan uutta rahaa, jotta tavoite täyttyisi. Se on mullistus: kotona asuminen nousee kaikkein tärkeimmäksi, Rehula korosti.
Terho: Oppositio ei
leikkaisi mistään
Perussuomalaisten ryhmäjohtaja Sampo Terho sanoi huomanneensa viime viikkoina opposition puheista yhdenmukaisuuden: he kysyvät aina, ”miksi juuri tästä asiasta leikataan?” – varoen koskaan mainitsemasta, mistä sitä saisi leikata.
– Alan saada sen kuvan, että opposition mielestä ei mistään tarvitsekaan leikata. Ja he lupaavat, etteivät he leikkaisi mitään. Se on vaarallista sanoa Suomen kansalle tilanteessa, jossa olemme eläneet seitsemän vuotta taantumassa ja josta täytyy löytää tie ulos.
– Täällä on puhuttu törkeydestä. Yhtä törkeää olisi olla tekemättä mitään. Tämä hallitus toimii. Kyllä, se voi olla ikävää itse kullekin, koska jokainen osallistuu talkoisiin. Tämä on ainoa tie päästä ulos kriisistä, johon tämä ensimmäisenä hallituksena pyrkii pois, Terho korosti.
Mäntylä vastasi vielä Jukka Gustafssonille (sd.), ettei hallitus ole moraaliton. Gustafsson piti kaikkein köyhimmiltä eläkeläisiltä leikkaamista moraalittomana.
– Oliko teidän mielestä moraalista ottaa 15 miljardia euroa lisää velkaa? Mäntylä kysyi.
Oppositiossa on helppoa
Ensimmäisen kauden kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps.) muistutti, että oppositiossa on helppoa olla oikeassa.
– Kun raha loppuu, alkaa ajatteleminen. Kyllä, minä tunnen piston sydämessäni – mutta teillä oppositiossa on varmaan rahasäkki. Pyydän, että annatte sen meille.
Mika Niikko (ps.) myönsi hallituksen olevan vaikeassa asemassa ja syystäkin asioita nostetaan esille. Hän ei kuitenkaan hyväksy retoriikkaa, puhetapaa, joka lietsoo ihmisten pelkoja.
– Että ihmiset ovat peloissaan tai pääsevät suihkuun vain kerran viikossa. Tai että heinäsirkat ja rutto tulevat ja kaikki viedään. Kuitenkin omaishoidon tuki ja kotihoidon resurssit paranevat, Niikko korosti.
Antti Rinne (sd.) väitti, että hallituksella oli vaihtoehtoja esimerkiksi 200 miljoonan euron autoveron alennuksesta. Turunen vastasi tähän.
– Jos katsotaan puolueita, jotka ovat kurmuuttaneet eläkeläisiä, ne ovat SDP, vasemmistoliitto ja vihreät, Turunen totesi ja muistutti omaishoidon saaneen hallitukselta 50 miljoonaa euroa lisää rahaa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Turunen muistutti: SDP:n, vasemmiston ja vihreiden politiikka ei ole ollut eläkeläismyönteistä

Iso riita vaikutusarvioista
Viikon suosituimmat

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Vasemmistosirkus Vantaan valtuustossa – Antikainen tyrmää ulosmarssin: ”Kun faktat eivät riitä, alkaa kyynelshow ja marttyyrileikki”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea













