Mieli ry:n puheenjohtaja harmitteli Helsingin Sanomille, että hallituksen säästöt vaikeuttavat järjestöjen mahdollisuutta auttaa. Samaan aikaan Mieli ry:lla on kuitenkin ollut satojen tuhansien eurojen edestä ylimääräistä rahaa yksityisen ravintolatoiminnan tukemiseen.
Mielenterveyspalveluita tarjoavan Mieli ry:n erikoiset talouskuviot ovat tällä hetkellä vilkkaan kansalaiskeskustelun kohteena. Mieli ry antoi vuonna 2023 vakuudettoman 400 000 euron pääomalainan ravintolayhtiö Kanresta Oy:lle.
Nyt vaikuttaa siltä, että mielenterveysjärjestö ei saa rahojaan takaisin, koska Mieli ry:n vuoden 2024 tilinpäätöksestä selviää, että järjestö on alaskirjannut taseestaan puolet Kanrestalle maksetusta lainasta – eli 200 000 euroa.
Kanresta Oy:n liiketoiminta on viime vuosina ollut alavireistä. Vuonna 2023 yhtiö teki liki kaksi miljoonaa euroa tappiota. Yhtiö teki viime vuonna vajaan miljoonan euron tappion.
Suomen Mielenterveys ry on ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä tekevä yleishyödyllinen järjestö, jonka rahoitus tulee pääosin julkisista lähteistä. Merkittävin rahoittaja on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA), jonka myöntämä avustus vuodelle 2024 on 6,4 miljoonaa euroa. Avustukset ovat kuitenkin tälle vuodelle pienentyneet valtiontalouden sopeutuksien vuoksi.
Mieli ry pitää yllä muun muassa kriisipuhelinta, joka on ympäri vuorokauden toimiva tuki- ja neuvontapuhelin. Siihen voi soittaa, jos kokee henkistä ahdistusta tai vaikka itsetuhoisia ajatuksia.
Kriisipuhelinta ylläpidetään vapaaehtoisvoimin, eli puhelimeen vastaajille ei makseta palkkaa. Vapaaehtoiset ovat kuitenkin saaneet kriisiauttajan peruskoulutuksen.
Vuosi sitten Mieli ry:n puheenjohtaja Sari Aalto-Matturi harmitteli järjestöltä leikattavia valtionavustuksia ja spekuloi, miten leikkaukset saattavat vaikuttaa esimerkiksi siihen, kuinka usein kriisipuhelimeen ehditään vastaamaan.
– Tällä hetkellä tilanne on se, että kriisipuhelin soi vuodessa 400 000 kertaa, ja siihen ehditään vastaamaan alle 90 000 kertaa. Lisäresurssin tarve olisi siis valtava, ja nyt leikataan, Aalto-Matturi sanoi Helsingin Sanomille.
Lisäresurssien vaatiminen on outoa tilanteessa, jossa yhdistys vain hieman aiemmin antoi liki puolen miljoonan euron lainan yksityiselle ravintolayhtiölle – jonka Mieli ry on nyt vaarassa menettää kokonaan.
Tilanteessa jossa Mieli ry:llä on liki puolen miljoonan edestä ylimääräistä rahaa, se tulisi tietenkin kohdistaa etenkin kriisipuhelimeen, jotta puheluihin ehdittäisiin vastata.
Voidaan myös arvioida, kuinka hyvin alkoholin myynti sopii yhteen mielenterveyspalvelujen tarjoamisen kanssa. Kanresta Oy:n ravintolatoimintaan kuuluu myös useita ravintoloita, joissa on anniskeluoikeudet.
Mieli ry siis käyttää veronmaksajilta kanavoituja rahoja yksityisen, tappiollisen ravintolatoiminnan tukemiseen.
Yhdistyksen sometileillä on viime päivinä selitelty tilannetta. Mieli ry:n mukaan ravintolatoimintaan käytetyt lainarahat olisi otettu eri laarista kuin ne rahat, mitä yhdistys saa julkisina avustuksina.
Omaa varallisuutta?
— Iiro Mäkinen (@jebedeuz) September 6, 2025
Kerrotko vielä minkälaisella liiketoiminnalle se oma varallisuus on saatu? Ja toiseksi, jos omaa varallisuutta on hankittu ilman avustuksia, ja sitä voidaan lainata tappiolliseen ravintolatoimintaan, mihin tarvitsette avustusrahoja?
Opetusministeri Anders Adlercreutz kuvaa Mieli ry:n tekevän tärkeää työtä.
Saavutimme sopeutustavoitteen. Emmekä leikanneet lisää esim Mieli r:y:ltä ja muilta tärkeää työtä tekeviltä 3. sektorin toimijoilta.
— Anders Adlercreutz (@adleande) September 5, 2025
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman ei säästele sanojaan puhuessaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta. Hänen mukaansa järjestötoiminnan alkuperäinen tarkoitus - ihmisten auttaminen ruohonjuuritasolla - on hämärtynyt vuosien varrella.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi tänään esittävänsä 100 miljoonan euron lisäleikkausta sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin osana ehdotusta valtion 2026 budjetiksi. Uusia sopeutustoimia budjettiehdotuksessa on kaikkiaan noin 0,9 miljardia euroa, mutta vain toissijaisiin kohteisiin. Valtion ydintehtäviin ei kosketa, eikä verotusta kiristetä.
Vanha kansanviisauden mukaan mielipiteet tuppaavat värittymään sen mukaan ketkä rahoittavat mielipiteen lausujaa. Onko politiikka poikkeus säännöstä? Tutkimukset viittaavat siihen, että taloudelliset sidonnaisuudet vaikuttavat yhtä lailla politikkojen mielipiteisiin. Samaten on selvää, että monet poliitikot saavat taloudellisia etuja tahoilta, jotka hyötyvät poliitikkojen päätöksistä.
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.
Viikon suosituimmat
Yleisradion toimitus menee välittömästi epäkuntoon kaikesta puheesta, jossa mainitaan väestöpohjan muutokset. Yleisradion mielestä sen toimituksella on toisten ihmisten puolesta oikeus päättää, mitä demografisista muutoksista tilastotietojen perusteella puhuva henkilö tarkoittaa.
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.
Yleisradio suhtautuu joustavasti asioiden ja tapahtumien totuudenmukaiseen kuvaukseen, minkä lisäksi Yle soveltaa kaksia eri sääntöjä siihen, miten maahanmuutosta ja maahanmuuttajista saa puhua: keskustalainen saa Ylen alustoilla lausua sellaista, mikä perussuomalaisen sanomana saa aikaan pöyristymisefektin.
Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan taannoinen esiintyminen A-studiossa on kirvoittanut vanhan valtamedian tekemään toinen toistaan erikoisempia, niin sanottuja faktantarkistuksia, joissa yritetään kumota Keskisarjan esittämät asiat. Suomen Perusta oikoo nyt median syöttämiä vääriä käsityksiä Tilastokeskuksen tietoihin nojaten.
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.
Maailman suurin varainhoitoyhtiö BlackRock arvostelee jyrkästi talouselämän politisoitumista ja ilmoittaa lopettavansa aktivismin tukemisen. Amerikkalainen finanssijätti kritisoi sekä demokraattien että republikaanien pyrkimyksiä ujuttaa politiikkaa eläkevarojen hallinnointiin. Yhtiön mukaan talouselämän politisoituminen uhkaa aiheuttaa lisäkustannuksia ja heikentää asiakkaiden tuottoja. Yhtiö on ilmoittanut peruneensa tuen lähes kaikelle aiemmin tukemalleen yritysaktivismille. Yli 12 000 miljardin dollarin varallisuutta hallinnoivalla BlackRockilla on globaalia poliittista valtaa omistajaohjauksen kautta. Yhtiön linjamuutos merkitsee ratkaisevaa käännettä 2020-luvun alun woke-kapitalismin hulluista vuosista.
Lue lisää
