

LEHTIKUVA
Ministeri Anderssonilta kysyttiin työllisyystoimista, alkoikin puhua tavoitteista – Halla-aho huomautti, ettei tavoite ole toimenpide – ”Ei kenellekään mitään iloa”
Vasemmistopuolueiden edustajat tarjosivat kylmää kyytiä suomalaisille työttömille puoluejohtajien SuomiAreena-tentissä eilen. Vasemmalta julkista taloutta vahvistaviksi työllisyystoimiksi esitettiin haaveilua vientimarkkinoiden piristymisestä sekä vaadittiin lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho sen sijaan lisäisi työn vastaanottamisen kannustavuutta kasvattamalla työstä käteen jäävän tulon määrää.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitukselta on hartaasti ja pitkään odotettu työllisyystoimia, jotta sadat tuhannet työttömät ja vajaatyöllistetyt löytäisivät töitä.
Työllisyyttä vahvistavat päätökset ovat tärkeitä paitsi jokaiselle työttömälle, myös julkiselle taloudelle, sillä työttömyyden hoitaminen käy kalliiksi.
Toistaiseksi mitään ei ole tehty eikä ole aikomustakaan tehdä.
Budjettiriihi vaihtumassa ílmastoriiheksi
Hallituksen ministerit ylenkatsovat työllisyystoimien tekemistä viikoittain. Kukaan ministeri ei näytä osoittavan mitään kiinnostusta suomalaisia työttömiä kohtaan.
Uusimmat näytteet työttömien halveksumisesta tarjoavat juuri vanhempainvapaalta opetusministeriksi palannut Li Andersson (vas) ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk).
Kesäkuussa hallituksen tiedotustilaisuudessa Andersson esitti, että syksyn budjettiriihi onkin ilmastoriihi, eikä työllisyystoimia nosteta pöydälle. Saarikko puolestaan kertoo Ylen haastattelussa, että Suomeen tarvitaan runsaasti lisää ulkomaalaisia työntekijöitä.
Saarikon oudon logiikan mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden haaliminen Suomeen ei olisi pois suomalaisten työllistämisestä.
Opetusministeri: Ei edellytyksiä työllisyystoimille
Puoluejohtajien SuomiAreena-tentissä Andersson ei jättänyt käyttämättä tilaisuutta nöyryyttää jälleen suomalaisia työttömiä. Opetusministeri esitti, että hallituksella ei ole edellytyksiä tehdä tai panna toimeen päätöksiä työllisyystoimista eikä toimia myöskään ole valmisteltu.
Andersson vihjasi ylimielisesti, että työllisyystoimien tekemisellä ei muutenkaan ole mikään kiire, vaan niiden pariin voidaan palata ehkä joskus myöhemmin vaalikauden aikana, koska missään ei ole linjattu, että työllisyystoimia pitäisi tehdä syksyn budjettiriihessä.
Anderssonilta kysyttiin suoraan työllisyyspäätöksistä, mutta vastausta ei kuulunut. Andersson kuitenkin ovelasti lausui, että tavoite olisi työllisyystoimi.
– Hallituksen ei kannata rakentaa itselleen mahdottomia aikatauluja, ottaen huomioon, että työllisyystoimia on tällä hallituskaudella jo tehty niin paljon, että tavoitetta on kahdesti nostettu, Andersson väitti.
Halla-aho: Perusedellytys on, että syntyy uusia työpaikkoja
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho huomautti Anderssonille, että tavoite työllistämisestä ei ole toimenpide.
– Pikemminkin tuossa käy niin, että kun ei kyetä tekemään toimenpiteitä, jotka lisäisivät työpaikkoja, niin tekemättömyys korvataan asettamalla entistä kunnianhimoisempia tavoitteita, joista ei ole kenellekään mitään iloa.
Halla-aho totesi, että perusedellytys julkista taloutta vahvistavalle työllisyysasteen nousulle on se, että syntyy uusia työpaikkoja.
– Työpaikkoja pitää syntyä nimenomaan yksityissektorille. Valtio voi toki työllistää kaikki, mutta se ei sitten vahvista vaan päinvastoin heikentää julkista taloutta.
Halla-aho myös painotti, että työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat on saatava kohtaamaan toisensa. Halla-aho ei kuitenkaan lähtisi kepittämään työttömiä sosiaaliturvan leikkauksilla. Halla-aho totesi, että parempi tapa kannustaa työllistymään on lisätä työstä käteen jäävän tulon määrää.
– Käteen jäävän työtulon määrään voidaan vaikuttaa verotuksella sekä puuttumalla niihin syihin, joiden vuoksi asuminen ja liikkuminen on Suomessa sietämättömän kallista.
SDP:n työllistämistoimet toiveiden varassa
Pääministeri Marinia SuomiAreena-tentissä sijaistanut kansanedustaja Niina Malm ei osannut sanoa mitään, kun häneltä kysyttiin, millaisia rakenteellisia uudistuksia SDP olisi valmis tekemään työllisyyden ja julkisen talouden vahvistamiseksi.
Ensinnä Malm alkoi sopertaa osatyökykyisten työllistämishankkeesta, joka on enemmänkin sosiaalipolitiikkaa kuin työllistämistä.
– Sehän maksaa, eikä se paranna julkista taloutta, Malmille huomautettiin.
– Se on ikävää, kun se maksaa, mutta ennalta joudutaan tekemään jotain, Malm esitti.
Toisin kuin Halla-aho, Malm ei sanonut mitään työn kannustinongelmien purkamisesta. Sen sijaan demariedustaja viittasi epämääräisesti kuntakokeiluun sekä esitti toiveen nuorten työllistämisestä. Malm myös toivoi, että vientiteollisuuden piristyessä syntyisi uusia työpaikkoja.
Hallitukselta puuttuu kyky vahvistaa julkista taloutta
Liike Nytin Harry Harkimo totesi, että Malmin esitykset työllisyystoimista ovat ”pilipalitoimintaa”.
– Jos katsotaan, paljonko meidän bruttokansantuotteemme nousee tänä vuonna, eli 2,7 prosenttia ja ensi vuonna 2,3 prosenttia, niin Ruotsissa bkt nousee melkein viisi prosenttia. Se johtuu siitä, että Ruotsi tekee työllisyystoimia koko ajan. Jos Suomi jättää työllisyystoimet tekemättä, putoamme kelkasta pois, Harkimo tylytti.
Kristillisdemokraattien Sari Essayah totesi, että hallituksen ongelman ydin on siinä, että hallitukselta puuttuu kyky tehdä sellaisia työllisyystoimia, jotka vahvistavat julkista taloutta.
– Julkista taloutta vahvistavat toimet olisivat sellaisia, että yrityksien olisi kannattavaa palkata uutta henkilökuntaa. Tämä puoli puuttuu kokonaan hallituksen työllisyystoimista, Essayah sanoi.
Vihreät vaatii lisää työperäistä maahanmuuttoa
Puoluejohtajien työllisyyskeskustelun lopuksi sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kaatoi täyden sangon kylmää vettä suomalaisten työttömien ja vajaatyöllistettyjen niskaan.
Ohisalo ryhtyi puhumaan työperäisestä maahanmuutosta ja muistutti, että hallitus on jo sopinut linjauksista, joilla työperäistä maahanmuuttoa ryhdytään vauhdittamaan.
– Tämä on aivan keskeinen toimi, mitä täytyy puskea eteenpäin, Ohisalo sanoi ja esitti, että työn tekemisen voisi myös yhdistää sosiaaliturvaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- työperäinen maaahanmuutto yksityinen sektori Harry Harkimo Nina Malm työllisyystoimet Työllisyysaste työpaikat puheenjohtajatentti palkka Maria Ohisalo Annika Saarikko Sari Essayah Sanna Marin SuomiAreena BKT Li Andersson Sosiaaliturva perussuomalaiset hallitus talous Jussi Halla-aho verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Hallituksen esitys ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi johtaa sosiaalietuusmenojen lisääntymiseen ja halpatyövoiman kasvuun

Halla-aho esittää työllisyyden vahvistamiseksi veronalennuksia sekä vientiä ja kauppaa tukevia uudistuksia: ”Oleellista on se, että työpaikkoja syntyy yksityissektorille”

Kepu, vihreät, vasemmistoliitto ja Liike Nyt haikailevat yhä lisää halpatyövoimaa EU:n ulkopuolelta – perussuomalaisten Purra huomautti, että veronmaksaja joutuu kompensoimaan heikkoja palkkoja

Halla-aho: Perussuomalaiset ajaa kaikilla sektoreilla politiikkaa, jolla Suomeen syntyy yksityissektorin työpaikkoja ja että ihmisille jää omista tuloista enemmän käteen

Purra vastaa Saarikolle: Emme vastusta työperäistä matalapalkkamaahanmuuttoa huviksemme

Perussuomalaiset pyrkivät siihen, että yhä useampi tulee toimeen ilman jatkuvia taloudellisia tukia valtiolta: ”Ihmisillä oltava töitä ja palkka, joka riittää asumiseen, autoiluun ja elämiseen”

Vasemmiston Saramo rehenteli työpaikoilla – Leena Meri palautti hallitusedustajan maan pinnalle: ”Yksityinen sektori on se, joka oikeasti työllistää”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää