Olemme vaikuttaneet koko hallituskauden ajan siihen, että EU-rahoitusta kohdistettaisiin kaudella 2028–2034 kokonaisturvallisuuden ja strategisen kilpailukyvyn kannalta tärkeimpiin infrakohteisiin. Tätä vaikuttamistyötä jatketaan loppuun asti. Suomi on EU:n ja Naton etulinjan maa pohjoisessa ja arktisilla alueilla, joten katseet ja rahoitus on kohdistettava entistä enemmän tänne, vaatii ministeri Lulu Ranne.
EU:n satsattava kriittiseen infraan, ei pilvilinnoihin
Tulevalla EU:n monivuotisella rahoituskaudella sotilaallisen liikkuvuuden rahoitus kymmenkertaistetaan nykyisestä. Tämä tarjoaa Suomelle merkittäviä mahdollisuuksia – kunhan pelaamme korttimme oikein. On muistettava, että pääosa kriittisistäkin infrahankkeista rahoitetaan Suomen omasta budjetista, joten kohteet on priorisoitava tarkkaan. Listalle ei mahdu siltarumpuja. Ministeri Ranteella onkin selvät sävelet mielessään siihen, kuinka EU-rahoitus maksimoidaan ja miten se hyödynnetään kaikkein keskeisimpiin kohteisiin.
– On koko EU:n etu, että Suomen saavutettavuutta ja sotilaallista liikkuvuutta vahvistetaan. EU:n on satsattava kriittiseen infraan, ei mihinkään muuten vain kivaan tai järkyttävän kalliisiin pilvilinnoihin. Suomelle ja EU:lle kriittisiä ovat pohjoisen rajat ylittävät maayhteydet, sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden tärkeimmät reitit sekä jäänmurtajat, joten myös niiden rooli on huomioitava tulevassa rahoituskehyksessä, sanoo Ranne.
Suomen osuus EU:n Venäjän vastaisesta rajasta on yli 50 %. Etenkin pohjoisen Suomen sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden kehittäminen on koko EU:n turvallisuuden näkökulmasta keskeistä. Pohjois-Suomen maayhteydet länteen ovat laajan asiantuntijajoukon mukaan EU:n suurin pullonkaula, ja niille on laaja tuki komissiosta Natoon.
Merkittävin kohde on niin kutsuttu Rail Nordica eli Suomen yhdistäminen eurooppalaiseen raideverkostoon rakentamalla nykyisen verkoston rinnalle raiteet eurooppalaisella raideleveydellä Ruotsista. Raiteet rakennettaisiin Tornion ja Kemin alueelta lopulta aina Rovaniemelle ja Ouluun asti. Kyseessä on rajattu ja pitkäaikainen hanke, jonka suunnittelu on jo käynnissä.
Megaluokan tunneliprojektit irrallaan todellisuudesta
Ranne painottaa, että hankkeiden rajauksessa täytyy olla realistinen ja että ylenpalttinen haaveilu syö uskottavuutta tarkkaan harkituilta investointikohteilta. Ranne nostaa vertailun vuoksi erikseen esiin, että Suomen kannalta kriittisen Rail Nordican kustannukset ovat noin 1,5 miljardia euroa, kun esimerkiksi Uumaja-Vaasa-tunnelin tai -sillan kustannukset huitelisivat jopa 20–30 miljardissa. Silta tai tunneli Helsingistä Tukholmaan olisi vielä tuplasti tätä kalliimpi.
– Mitään megaprojekteja emme halua – sillat tai tunnelit Tukholmaan, Uumajaan ja Tallinnaan voi unohtaa saman tien. Tällaiset projektit vaatisivat yhteensä liki 100 miljardin rahoituksen, mikä tarkoittaisi käytännössä EU:n kokonaisten rahoitusinstrumenttien kanavoimista vuosikausiksi pelkästään Suomeen.
– Tällaisten projektien huutelu on täysin irrallaan todellisuudesta. Helsingin pormestari suree 100 miljoonan sotesäästöjä mutta vaatii samalla kymmenien miljardien kansallista rahoitusta Tukholman tunneliin tai siltaan. Pienemmätkin projektit vaativat tarkkaa suunnittelua ja vaikuttamista – megaprojektien vaatiminen saa meidät näyttämään täysin eksyneiltä, painottaa Ranne.
Ministeri Ranne tapaa matkallaan suomalaisia europarlamentaarikoita ja Euroopan parlamentin keskeisten valiokuntien edustajia. Lisäksi hänellä on tapaamisia Euroopan komission edustajien kanssa.
