
Ministeriltä selkeä kanta saamen kielen lautakunnan jäsenen kelpoisuuteen – tulkkaus on järjestettävä
Saamen kielen lautakunnan kokouksissa tulee kuntaministerin mukaan järjestää tarvittaessa tulkkaus. Jos kukaan toimielimen jäsenistä tai paikalla olevista esittelijöistä ei voi huolehtia tulkkauksesta, on kokoukseen kutsuttava tulkki.
Kansanedustaja Kaisa Juuso teki hyvinvointialueesta annetun lain tulkintaa ja soveltamiskäytäntöä koskevan kirjallisen kysymyksen, johon kuntaministeri Sirpa Paatero vastasi. Hyvinvointialueesta annetusta laissa säädetään kaksikielisten hyvinvointialueiden kansalliskielilautakunnasta ja saamen kielen lautakunnasta ja lautakunnan jäsenien kelpoisuudesta.
– Lapin hyvinvointialueella valittiin saamen kielen lautakuntaan kolttasaamelainen henkilö, jolla on äänioikeus saamelaiskäräjävaaleissa, mutta joka ei saamelaisten suomalaistamispolitiikan seurauksena itse osaa kolttasaamea, mutta jonka sukutausta on kolttasaamelainen ja lapset opiskelevat kolttasaamea. Hyvinvointialueella on syntynyt erimielisyyttä siitä, voidaanko hänet valita saamen kielen lautakuntaan, Juuso kertoo.
Suomen kieltä voitava käyttää
Saamen kielen lautakuntaan valittu Juha-Pekka Mikkola on vaatinut tulkkausta lautakunnan kokouksiin. Saamen kielen lautakunnan puheenjohtaja Laura Niittyvuopio-Valle on medialle antamassaan haastattelussa vaatinut jäseneksi valituilta saamen kielen taitoa ja todennut, ettei tulkkausta suomeksi tulla järjestämään.
– Tein asiasta kirjallisen kysymyksen ja ministeri Paateron vastaus kysymykseen on hyvin selkeä, tulkkaus on järjestettävä. Eli mikäli henkilö, joka ei osaa saamen kieltä, katsotaan vaalikelpoiseksi ja valitaan saamen kielen lautakuntaan, hän voi toimielimen toiminnassa käyttää tarvittaessa suomen kieltä, Juuso huomauttaa.
Saamen kielen säilyminen tärkeää
Ministerin vastauksen mukaan saamen kielen lautakunnan kokouksissa tulee tarvittaessa järjestää tulkkaus.
– Jos kukaan toimielimen jäsenistä tai paikalla olevista esittelijöistä ei voi huolehtia tulkkauksesta, on kokoukseen kutsuttava tulkki. Tulkkaus on voitava järjestää sekä suomen kielestä saameksi että päinvastoin, korostaa Juuso.
Saamen kielen lautakunnan jäsen Mikkola on ministerin vastauksesta hyvillään.
– On hyvä että asiaan saatiin selkeä ratkaisu. Saamen kielen säilyminen ja kehittyminen on tärkeää, ja nyt pääsen tekemään työtä asian parissa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vieraskielisen väestön määrä kasvaa – poliisi osti viime vuonna tulkkausta 1,8 miljoonalla eurolla

Maahanmuuttajille ikuinen tulkkauspalvelu, vanhuksille kielitaidoton hoitaja – Purra: ”Irvokasta”

Simula vaatii vaalilain muutosta: ”Vale-ehdokkaan äänet mitätöitävä”

Vihervasemmisto jyrättiin oppositioon työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa – ”Hallituksen ajama saamelaiskäräjien vaaliluettelon puhdistaminen on enemmistön diktatuuria vähemmistöjä kohtaan”
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.
















