KOMMENTTI | A-studion helmikuinen lähetys käsitteli työmies Matti Putkosen (ps.) julkisuuteen tuomaa tuulivoimaloiden infraäänikysymystä. Ohjelmassa hahmotteltiin Putkosen ja Suomen Uutisten niskaan valeuutisten levittäjän viittaa. A-studiossa todettiin Putkosen ”Rapalan viehe”-viestintätekniikan olevan ”sukua valeuutiselle”. Ylen nettijutussa todettiin Suomen Uutisten lokakuussa julkaiseman jutun olleen ”totta vain osaksi, osa siitä oli mielikuvituksen tuotetta.” Syytös valeuutisten levittämisestä on sen verran vakava, että Suomen Uutisten on syytä avata taustaa, joka johti 6.10.2016 tehdyn jutun julkaisuun.
Käsitellään tapausta asiakysymysten kautta:
a) Räjähtävätkö lepakot?
Tätä kysymystä Suomen Uutisten toimitus joutui pohtimaan lokakuussa. Väite oli toimituksellekin sen verran hämmästyttävä, että se vaati jatkoselvitystä. Toimitus löysi ulkomaisista tiedelehdistä aikaisemmin julkaistuja uutisia lepakoiden joukkokuolemista ja teki niistä jutun, jossa viitattiin Popular Science -tiedelehden 2013 artikkeliin, jossa vahvistettiin lepakoiden joukkokuolemat tuulivoimaloiden lähellä. Asiaa oli tutkittu, jotta saataisiin selvyyttä satojen tuhansien lepakoiden kuolemiin.
– Pikkuruisella lepakolla ei ole mahdollisuuksia kovalla vauhdilla pyörivän turbiinin siiven läheisyydessä. Vaikka siipi ei osuisi lepakkoon, turbiinit luovat ilmanpainemuutoksen etteivät eläimen keuhkot kestä sitä vaan ”räjähtävät, Popular Science kirjoitti.
Popular Science käytti nimenomaan räjähtämistermiä: ”..cause the animals’ lungs to explode.”
Räjähtämiseen viittaaminen oli siis perusteltua. Asiasta ovat Popular Sciencen lisäksi kirjoittaneet lukuisat tieteelliset julkaisut.
Yle on itsekin julkaissut uutisen ilmanpaineen aiheuttamista lepakoiden massakuolemista. ”Tuulivoimalan pyörivien lapojen lähellä on niin korkeat paineenvaihtelut, että se tuhoaa lepakon keuhkojen verisuonet ja aiheuttaa lepakon kuoleman”, Yle uutisoi 2013.
Mikäli puoluetyömies Putkonen olisi ollut pelkästään Ylen uutisen varassa, hän ei olisi voinut käyttää termiä ”räjähtävät lepakot”. Hänen olisi pitänyt puhua ”tuhoutuvista lepakoista”. Värikäs ilmaus sekin, joskaan ei aivan yhtä mediaseksikäs.
b) Onko tuulivoimaloilla haitallisia terveysvaikutuksia?
Suomen Uutiset perehtyi infraääniasiaan haastattelemalla etukäteen merikarvialaista Ilpo Forsmania, jonka kertoi yksitoistajäsenisen perheensä kärsineen tuulivoimaloiden vuoksi. Toimitus tutustui seikkaperäisesti Forsmanin tarinaan ja infraääniaaltojen syntymekanismiin.
Toimitus arvioi Forsmanin luotettavaksi lähteeksi. Arvioissa auttoi se, että Yleisradio oli itsekin raportoinut laajasti Forsmanin perheen terveysongelmista. Hän kuvasi perheensä ongelmia 2015 Ylen julkaisemassa uutisessa seuraavasti:
– Sillä perusteella mitä on asioita tutkittu ja selvitetty ja se mitä empiirisiä havaintoja voi kymmenhenkisen perheen kautta tehdä ja se mitä on kaveriperheitä, jotka kärsivät näistä samoista ongelmista, en näe mitään muita vaihtoehtoja kuin tuulivoimaloiden tuottama infraääni, matalataajuinen paineaalto.
Journalistien ohjeiden 10 kohta velvoittaa Yleä tarkistamaan jutuissa esitetyt haastateltavien väitteet. Koska Yle on itsekin julkaissut Forsmanin olettaman siitä, että terveysongelmien taustalla on infraääni, lienee turvallista olettaa, että väitteen on totuuspohja on kunnossa.
Kääntäen: jos väitteen totuuspohja ei ole kunnossa, miksi Yle päätyi julkaisemaan sen?
On luonnollista, että Ylellä ei kenties julkaisuhetkellä olla pitävää tieteellistä näyttöä siitä, onko terveysongelmien taustalla infraääni vai ei. Perussuomalaiset ovat vaatineet asian perusteellista selvittämistä. Työ- ja elinkeinoministeriö ottikin asian selvitettäväkseen. Asia otettiin sen verran vakavasti, että uusia tuulivoimatukien myöntäminen lopetettiin, kunnes asiaan on saatu selvyys.
c) Viimeinen asiakohta: Räjähtävätkö lepakot juuri infraäänen takia?
Niin Yle kuin HS:kin ovat kiinnittäneet huomionsa juuri tähän kohtaan. HS:n haastattelema Turun yliopiston lepakkobiologi, FT Thomas Lilley totesi, ettei infraääni ole räjähdyksien syy.
Lilleyn mukaan lepakot kuolevat lentäessään pyörivän lavan taakse syntyvään matalapaineeseen.
”Äkillinen, voimakas paineen vaihtelu saa aikaan sen, että lepakon keuhkorakkulat rikkoutuvat. Paineenvaihtelusta syntyvää fyysistä vauriota kutsutaan lääketieteessä nimellä barotrauma” , Lilley totesi HS:lle. ”Infraääni on eri juttu.” ”Työmiehen puheissa ei ole mitään järkeä”, Lilley jatkoi.
Yle viittasi HS:n juttuun A-studiossa ja verkkouutisessaan.
Lilleyn asiantuntemuksen tasoa arvioitaessa on huomioitava, että hänen väitöskirjassaan tutkittiin orgaanisten tinayhdisteiden vaikutusta Saaristomeren alueella ruokaileviin vesisiippoihin. Hän valmistui maisteriksi Turun yliopiston biologian laitokselta. Ellei biologian laitoksen aineopintoja ole viime aikoina radikaalisti muutettu, laitoksen opinnot eivät pätevöitä korkeaenergisten, syklisten ilmanpaineaaltojen dynamiikan arviointiin.
Äänen fysikaalisen olemuksen selvittämiseen riittää se, että selailee vaikkapa Tieteen kuvalehteä. Siellä todetaan: ”Fysiikan näkökulmasta ääni ei ole muuta kuin ilmassa esiintyvää näkymätöntä värähtelyä.” Ääntä voi synnyttää eri tavoilla: ”Jos vaikkapa lyöt käsiäsi yhteen, laulat pätkän iskelmää tai soitat musiikkia kaiuttimien kautta, saat aina ilman molekyylit liikkeeseen eli toisin sanoen tuotat ääniaaltoja.”
Ja vastaavasti: ääntä voi tuottaa käsien läpsyttelyn ohella myös rakentamalla 90 metrin korkeuteen ulottuvan tuulivoimalan, jonka siiven kärjet viilettävät lähes 300 kilometrin tuntivauhdilla. Ääni syntyy, kun voimalan siipi ohittaa rungon.
Lilly, HS tai Yle eivät selvästikään ymmärrä äänen – eivätkä myöskään infraäänen luonnetta. Ääni on paineenvaihtelua. Ilman värähtelyä. Infraääni on ilman värähtelyä siellä, minne korvan kuuloalue ei kanna.
| LASKELMA | Käytetään esimerkkinä Olkiluodon tuulivoimalan 1MW yksikköä. TVO:n mukaan kolmisiipinen roottori pyörii enimmillään 25 kierrosta minuutissa ja silloin siiven kärjen nopeus nousee lähes 300 kilometriin tunnissa.Paineenvaihtelu syntyy roottorin lavan ohittaessa tuulivoimalan rungon. 25 kierrosta minuutissa kolmella lavalla tarkoittaa 75 lavan ja rungon kohtaamista minuutissa. Tästä syntyy (75 kierrosta sekunnissa / 60 sek = ) 1,25 Hz paineenvaihtelutaajuus. Yksi hertsi tarkoittaa siis taajuutta, jossa värähdysjakso toistuu sekunnin välein.
Infraäänet ovat 0-16 Hz alueella esiintyviä ilmanpaineenvaihteluita. -> Tuulivoimaloiden aiheuttama 1,25 Hz painesykli on infraäänialueella. |
 |
Yhteenveto
– Tuulivoimala-alueilla asuvien perheiden terveysongelmat saattavat johtua tuulivoimaloiden aiheuttamasta infraäänestä. Asiasta kertoi ensin Yle, sitten Suomen Uutiset.
– Tuulivoimaloista johtuvat lepakkokuolemat ovat faktaa. Asiasta ovat raportoineet niin Yle, HS, Suomen Uutiset ja Popular Sciencekin. Räjähtämissanan käyttö oli perusteltua.
– Tieteellisistä julkaistuista sekä Ylen itsensä uutisoimien tietojen perusteella on selvää, että lepakoiden kuolemat johtuvat tapahtuvista rajuista paineenvaihteluista.
– Infraääni on synonyymi nopeille ilmanpaineenvaihteluille. Tuulivoiman lavan aiheuttama mekaaninen liike aiheuttaa paineenvaihtelua ilmaan – eli siis infraääntä. Tämä sama paineenvaihtelu ”räjäyttää” lepakot.
Matti Putkosen pääväite pitää paikkaansa. Infraääni ”räjäyttää” lepakot.
Matti Putkosen esittämissä väitteissä ei ole oikaistavaa. Ylen väitteissä on.
A-studio on asiaan perehtymättä yrittänyt leimata Matti Putkosen valehtelijaksi.
Suomen Uutiset perehtyi infraääniasiaan syvällisesti ennen juttunsa julkaisua. Näyttää vakavasti siltä, että niin Yle kuin HS:kin ovat asiaan perehtymättä yrittäneet saivarrella asian pois päiväjärjestyksestä. Molemmilta on jäänyt asian fysikaalinen puoli selvittämättä. Niinpä heidän juttuunsa on jäänyt olennaisia asiavirheitä.
Suomen Uutiset pitäytyy alkuperäisessä uutisessaan.
Oikaisupyyntö Ylelle
Pyysin Yleltä oikaisua A-studion väitteiden johdosta. Oikaisuvaateen perusteiksi oli liitetty tämä teksti jota nyt luet. Ylen Uutis- ja ajankohtaistoimitus vastasi oikaisupyyntöön 6.3.2017 seuraavalla tavalla:
++
Vaaditte oikaisua Ylen juttuun http://yle.fi/uutiset/3-9470514 ja A-studiossa 27.2.2017 esitettyyn inserttiin, jonka aiheena oli ns. ”Rapalan vieheen” käyttö politiikassa.
Kiinnitätte huomionne erityisesti Ylen nettijutun kohtaan, jossa todetaan Suomen Uutisissa 6.10. julkaistun artikkelin (Putkonen tuulivoimaloiden terveysuhista: Kymmenet perheet lähteneet evakkoon – vakavalla altistusalueella 650 000 henkeä ) olleen ”totta vain osaksi, osa siitä oli mielikuvituksen tuotetta.”
Ylen jutussa avataan hyvin yksityiskohtaisesti lukijalle, mitä tuolla lauseella tarkoitetaan. Suomen Uutisten jutussa sanotaan mm: “Kuultava melusaaste ei siis tapa tai häädä lepakkoa, vaan infraäänen voimakkaat paineaallot räjäyttävät niiden sisuskalut. Samalla tavalla infraäänisaaste vaikuttaa kaikkiin nisäkkäisiin aina ihmisistä tuotantoeläimiin.”
Ei ole olemassa tutkimustietoon pohjaavia todisteita siitä, että infraäänisaaste räjäyttäisi ihmisten sisuskaluja. Suomen Uutiset ei esitä myöskään todisteita siitä, että 650 000 ihmistä eläisi vakavalla (infraäänisaasteen) altistumisalueella, tai miten altistumisalue ja terveyshaitoille altistuvien ihmisten määrä on määritelty.
Näillä perustein ei ole väärin sanoa, että Suomen Uutisten juttu oli totta vain osaksi.
Oikaisupyyntönne kohteina olevat Ylen jutut perustuvat vain vähäiseltä osin Suomen Uutisten artikkeliin. Ylen jutut perustuvat pääasiassa siihen, mitä Matti Putkonen on itse sanonut A-studion lähetyksessä 12.10.2017 ja toimittaja Timo Seppäsen tekemissä haastatteluissa.
Putkonen kertoi A-studiossa lokakuussa, että ”Täytyi kehittää juttu, jolla saadaan tämä asia (arviot tuulivoiman terveyshaitoista) menemään. Me mietimme sitä pitkään.” Kehitetty juttu oli Putkosen mukaan ns. Rapalan lepakkoviehe, joka heitettiin toimittajamereen.
Tuossa tv-lähetyksessä Putkonen sanoi ensin, että lepakot kuolevat infraäänen vuoksi. Samassa lähetyksessä hän kuitenkin myöhemmin sanoi, ettei hänellä ole sataprosenttista varmuutta asiasta. Saman hän myönsi toimittaja Seppäsen tekemässä haastattelussa. Vastaus sisältyi A-studiossa 27.2. esitettyyn inserttiin. Matti Putkonen siis itse myöntää, että hän on tässä asiassa kertonut faktoina asioita, joiden todenperäisyydestä hänellä ei ole täyttä varmuutta. Myöskään tiedeyhteisössä ei näytä olevan laajaa tukea sille olettamalle, että juuri infraääni tappaisi lepakoita.
Yle ei kiistä jutuissaan sitä, että tuulivoimalat tappavat lepakoita. Yle ei väitä, etteikö tuulivoimaloiden lähimaastossa olevilla ihmisillä olisi monenlaisia sairausoireita. Yle ei myöskään kiistä sitä, etteikö tuulivoiman vaikutuksia ihmisten ja kotieläinten terveyteen kannattaisi tutkia.
Edellä esitettyyn viitaten totean, ettei Ylen jutuissa ole asiavirheitä ja hylkään oikaisupyyntönne.
++
Lopuksi
Journalismivenkurointi nousee helposti pääasiaksi. Tässä tapauksessa niin ei saa käydä, katse on pidettävä tiukasti itse asiassa. On sinänsä erinomaista, että sekä Ylessä että Suomen Uutisissa vallitsee yhteisymmärrys siitä, että tuulivoimaloiden mahdollista terveyshaitta-asiaa on hyvä tutkia lisää.
Varsinkin, kun joku tarkkasilmä tajusi kaivaa naftaliinista kansainvälisen standardisoimisjärjestö ISO:n standardin ISO 9996:1996, jonka mukaan että alle 1 Hz:n (hertsin) infraääni aiheuttaa ihmisille oireilua.
Selvitystyö jatkuu.
MATIAS TURKKILA