Ruotsissa keskustellaan nöyryytysryöstöistä, joissa ruotsalaisen uhrin alistaminen ja nöyryyttäminen tuntuu olevan maahanmuuttajataustaisille ryöstäjille jopa tärkeämpää kuin saaliin määrä. Poliitikot vähättelevät ja ymmärtävät, mutta poliisit vaativat kovempia rangaistuksia. Jussi Halla-aho kirjoitti Ruotsin nöyryytysryöstöistä jo vuonna 2006.

Suomen Uutiset kertoi äskettäin Ruotsissa laajaa keskustelua herättäneestä raa’asta väkivallanteosta, jossa kaksi maahanmuuttajataustaista ryöstäjää oli pahoinpidellyt uhriaan lyönnein ja potkuin ja lopulta virtsannut uhrinsa kasvoille ja suuhun.

Poliitikot yrittivät pistää teon tavalliseen tapaan ”syrjäytymisen” tai ”köyhyyden” piikkiin, mutta Göteborgissa työskentelevä poliisitarkastaja astui julkisuuteen ja totesi yleisönosastokirjoituksessaan, että nämä nöyryytysryöstöt johtuvat yksinkertaisesti siitä, että Ruotsiin on otettu liikaa turvapaikanhakijoita.

Rangaistukseksi nuorisohoitoa

Nyt jutussa on langetettu tuomiot, uutisoi SVT. Samassa oikeudenkäynnissä tuomittiin kaikkiaan neljä 16-vuotiasta nuorta useista eri ryöstöistä, vapaudenriistosta ja pahoinpitelyistä. Rangaistukseksi tuli nuorisohoitoa, mikä tarkoittaa sitä, että nuori otetaan lastensuojeluviranomaisten huostaan ja sijoitetaan joko lastensuojelulaitokseen tai perhekotiin.

– Jos syytetyt olisivat olleet aikuisia, oikeus olisi langettanut heille vankeustuomiot, kommentoi oikeuden puheenjohtaja Feryal Mentes.

Syyttäjä ei tiettävästi vaatinut, että jutussa olisi käytettävä rasistista motiivia tuomion koventamisperusteena, vaikka pahoinpitelijät olivat solvanneet uhriaan hänen ruotsalaisuutensa takia.

Kissa on nyt nostettu pöydälle – keskustelua vaikea enää hiljentää

Nöyryytysryöstöinä tunnettu ilmiö on herättänyt Ruotsissa valtavasti keskustelua tämän jutun tultua julkisuuteen. Poliitikot ovat yrittäneet vähätellä ongelmia ja kiistää niiden liittymisen maahanmuuttoon, kun taas poliisin työtä tehneet henkilöt ovat korostaneet sitä, että kyse on nimenomaan epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan seurauksena syntyneestä ongelmasta.

Kaikkein mielenkiintoisin keskustelu käytiin viime sunnuntaina Ruotsin television Agenda-keskusteluohjelmassa.

Ohjelman aluksi näytettiin toisen ryöstöstä tuomitun maahanmuuttajanuoren vanhempien haastattelu. Perhe kertoo tulleensa Ruotsiin pakolaisina kuusi vuotta sitten ja saaneensa hyvän vastaanoton. Molemmat vanhemmat käyvät osa-aikatöissä.

– En olisi ikinä uskonut, että minun poikani tekee tuollaista, sanoo äiti.

Köyhyys ei ole ryöstöjen syy

Poliitikot ovat vedonneet siihen, että maahanmuuttajanuoret ryöstävät ruotsalaisia, koska ovat niin köyhiä. Pojan isä korostaa, että hänen poikansa on aina saanut kaiken tarvitsemansa.

– Minun pojalleni on ostettu hieno kännykkä ja merkkivaatteita, jotta ei tarvitse kadehtia toisten tavaroita, isä sanoo. Ruokaan on annettu rahaa ja poika saa viikkorahaa. Häneltä ei puutu mitään.

Taustalla selkeä etninen aspekti

Agenda-ohjelman studiossa keskustelemassa olivat Tukholman yliopiston kriminologian professori Felipe Estrada Dörner, entinen poliisi Mustafa Panshiri ja entinen jengirikollinen Jacob Fraiman.

Maahanmuuttajataustainen kriminologi puhuu tyypilliseen tutkijan tapaan ilmoituskynnyksestä ja siitä, että tilastot eivät näytä ryöstörikollisuuden kasvaneen. Kokemusasiantuntijana toimivalla entisellä jengirikollisella ei tunnu olevan juuri mitään sanottavaa, mutta ex-poliisi Mustafa Panshiri ei säästele sanojaan. Jossain vaiheessa tuntuu, että toimittaja yrittää jopa vähän hyssytellä Panshirin puheita.

Afgaanitaustainen ex-poliisi Panshiri selittää toimittajalle, että nöyryytysryöstöt ovat aivan omanlaisensa ilmiö, jonka taustalla on selkeä ”etninen aspekti”.

– Nämä nuorukaiset etsivät aktiivisesti ruotsalaisia, joiden kimppuun käydä.

Halla-aho kirjoitti aiheesta jo vuonna 2006

Panshiri kertoo toimittajalle, että aiheesta on tehty tutkimus jo vuonna 2005 Lundin yliopistossa. Tutkimuksessa haastateltiin yhtätoista maahanmuuttajapoikaa, joilla oli tapana ryöstää muita lapsia. Pojat kertoivat erittäin selkeästi, että he jahtaavat nimenomaan ruotsalaisia, ja saavat vallantunnetta nähdessään ruotsalaisten makaavan maassa heidän edessään ja suutelevan heidän jalkojaan.

– Pojat kokivat, että ruotsalaiset ovat pelkureita, koska eivät tee vastarintaa ja antavat heidän viedä tavaransa, Panshiri sanoo.

Kyseinen Petra Åkessonin nuorista ryöstäjistä tekemä tutkimus on nimeltään ”Vi krigar mot svenskarna” (”Me käymme sotaa ruotsalaisia vastaan”). Perussuomalaisten nykyinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho käsitteli kyseistä tutkimusta heti tuoreeltaan vuonna 2006 blogikirjoituksessaan ”Keskustelua meillä ja naapurissa”. Tuolloin Halla-aho ei vielä vaikuttanut politiikassa, vaan oli Helsingin yliopistossa jatko-opiskelijana, tutkijana ja tuntiopettajana.

”Ruotsalaiset ovat kuin isättömiä lapsia”

Ex-poliisi Panshiri sanoo, että maahanmuuttajataustaiset ryöstäjät eivät välttämättä valitse uhrejaan rasistisin perustein, vaikka uhrit lähes aina ovatkin ruotsalaisia.

– Tekijät etsivät sellaisia uhreja, joilla ei ole ”väkivaltapääomaa” ja jotka eivät siis voi kostaa heille. Eli sellaisia, joilla ei ole tukenaan klaania, suurta sukua tai serkkuja, jotka voisivat kostaa.

– Useimmiten tällaiset henkilöt ovat ruotsalaisia, ex-poliisi toteaa. Eikä valtiollakaan ole kapasiteettia auttaa rikosten uhreja.

Ruotsalais-iranilainen runoilija Mohamed Omar kuvailee blogikirjoituksessaan samaa ilmiötä sanomalla, että ruotsalaiset ovat kuin ”isättömiä lapsia”, joita kukaan ei kunnioita, koska heillä ei ole ketään, joka voisi kostaa heidän puolestaan.

Maahanmuuttajat tuovat mukanaan kotimaansa ongelmat

Afgaanitaustainen ex-poliisi Panshiri ei kaihda vaikeistakaan aiheista puhumista. Hän ottaa esille maahanmuuttajien yliedustuksen seksuaalirikoksissa ja kertoo omien maanmiestensä olevan erityisesti yliedustettuina poikiin kohdistuvissa raiskauksissa.

– Minun kotimaassani on tällainen ongelma, joka on tullut sieltä muuttaneiden mukana Ruotsiin.

Ruotsissa avattiin miespuolisille raiskauksen uhreille tarkoitettu tukikeskus vuonna 2015, kertoo Ruotsin radio. Miesten raiskaustukikeskus toimii Tukholmassa.

Ainoa pelote on karkotus

Afghanistanissa vuonna 1986 syntynyt Panshiri tuli Ruotsiin perheensä kanssa 11-vuotiaana. Hän on kirjoittanut paljon massamaahanmuuttoon liittyvistä ongelmista.

Nykyään Panshiri kiertää työkseen kouluissa ja muualla pitämässä esitelmiä ja puhumassa maahanmuuttajanuorille. Kun hän kysyy heiltä, mikä on se rangaistus, jonka tuomioistuin voi antaa, joka pelottaisi eniten, vastaus on selvä.

– Kaikki sanovat, että karkottaminen. Karkotetuksi tuleminen pelottaa heitä eniten.

– Paitsi että karkotettu menettää mahdollisuutensa rakentaa tulevaisuuttaan Ruotsissa, hän joutuu myös kotimaassaan häpeään klaaninsa ja sukulaistensa silmissä.

Ex-poliisi: Klaaniyhteisö kaipaa kollektiivisia rangaistuksia

Ruotsin kansalaisuuden saaneita ei tietenkään voida karkottaa, mutta silloin pitäisi käyttää sosiaalisia sanktioita: leikata sosiaalitukia ja asumistukia. Ja rangaistusten pitää koskea koko perhettä.

– Monet Ruotsissa asuvat elävät kollektivistisen ajatusmaailman mukaan, Panshiri sanoo. Tätä ruotsalaiset eivät välttämättä ymmärrä.

Kun toimittaja kauhistelee ajatusta ”kollektiivisista rangaistuksista”, Panshiri selittää, että kyseessä ei ole hänen ehdotuksensa, vaan nimenomaan maahanmuuttajanuorten oma näkemys siitä, millaiset rangaistukset olisivat kaikkein toimivimpia.

SUOMEN UUTISET