

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Nuorisojärjestöt vaativat yliopistojen pakkojäsenyydestä luopumista: ”Pakkojäsenyys on jäänne muinaisuudesta”
Perussuomalainen Nuoriso, Kokoomusnuoret ja KD Nuoret vaativat, että tulevalla hallituskaudella ylioppilaskuntien historiaan kuuluvasta pakkojäsenyydestä luovutaan. Puolueiden nuorisojärjestöt toivovat, että asia nousee esille myös käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa.
Suomalaisessa lainsäädännössä ja hallinnon tasolla ei ole tehty vielä koskaan merkittävää perustuslaillista punnintaa pakkojäsenyyden poistamisesta. Tähän aiheeseen on viimeksi otettu kantaa, kun opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuonna 2021 selvityksen yliopistojen hallinnollisesta autonomiasta, jossa myös pakkojäsenyyteen liittyvää kysymystä sivuttiin.
Käytännössä selvityksessä päädytään perustuslakivaliokunnan jo vuonna 1997 antamaan lausumaan, jossa pakkojäsenyys katsottiin hyväksyttäväksi, ”kun ylioppilaskuntaa on vanhastaan pidettävä osana itsehallinnon omaavaa yliopistoa”.
Yksilönvapauden kannalta kestämätöntä
– On irvokasta, kuinka heikolla argumentaatiopohjalla ylimmätkin laintulkitsijat ovat perustelleet pakkojäsenyyttä. Opiskelijoita ei saa pakottaa olemaan osa ylioppilaskuntia, jotka häpeämättömästi ilmaisevat poliittisia kannanottojaan opiskelijoiden suulla, sanoo Perussuomalaisen Nuorison 3. varapuheenjohtaja Ami Kimanen.
– Pakkojäsenyys on jäänne muinaisuudesta, jolle ei ole enää päteviä perusteita. On käsittämätöntä, ettei opiskelijalla ole vapautta valita, kuuluuko hän ylioppilaskuntaan vai ei. Yksilönvapauden näkökulmasta tämä on täysin kestämätöntä. Ammattikorkeakouluissa on vapaus kuulua tai olla kuulumatta opiskelijakuntaan, mutta samaa vapautta ei suoda yliopistoissa, Kokoomusnuorten puheenjohtaja Ida Leino toteaa.
Pakkojäsenyys ei kuulu 2020-luvulle
Matti Muukkosen vuonna 2021 julkaisema oikeustieteellinen julkaisu kuitenkin osoittaa, että ylioppilaskuntien automaatio- ja pakkojäsenyys on muuttunut 1.1.2021 perustuslain vastaiseksi.
Julkaisun mukaan ”[perusoikeuden] rajoituksen suhteellisuusvaatimus ei täyty, koska kysymyksessä ei perustuslakivaliokunnan käytännön valossa ole minkään perusteen osalta välttämätön ja viimesijainen keino toteuttaa hyväksyttävää tarkoitusta osallistumisoikeuksien tai terveydenhuollon osalta erityisesti siksi, että terveydenhuoltomaksu on järjestetty ylioppilaskunnan ulkopuolisesti”.
– Ylioppilaskunnat ovat nykyään voimakkaita yhteiskunnallisia vaikuttamistahoja. On järjetöntä, ettei opiskelija, joka on eri mieltä yhdistyksen poliittisista kannanotoista, pysty eroamaan. Pakkojäsenyys ei kuulu 2020-luvulle, KD Nuorten puheenjohtaja Ami Rinta-Valkama korostaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ylioppilaskunnat pakkojäsenyys Ami Rinta-Valkama Ida Leino Ami Kimanen lainsäädäntöoikeus yksilönvapaus KD Nuoret Perussuomalainen Nuoriso Matti Muukkonen ammattikorkeakoulut nuorisojärjestöt Yliopistot Hallitusneuvottelut kokoomusnuoret perustuslakivaliokunta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Woke elää ja voi hyvin syntisissä yliopistokaupungeissa – taustalla eliitin ja kansan ikiaikainen kuilu sekä kaipuu paratiisiin

Ratkaiseeko raha korkeakoulujen ongelmat?

Woke-hulluutta Berliinissä: Ylioppilaskunta kieltää ilmoittamasta poliisille seksuaalisesta ahdistelijasta – ”Rasismin uhri”

Tohtori ja kansanedustaja Sakari Puisto kannustaa opiskelijoita hankkimaan työkokemusta jo opiskeluaikana: ”Näkemystä, kokemusta ja verkostoja”

Perussuomalaisen Nuorison uusi puheenjohtaja Lauri Laitinen: Suomi ja suomalaiset on asetettava etusijalle kaikessa

Nuorisojärjestöt huolissaan vallan keskittymisestä harvojen käsiin: Poliitikkojen triplamandaateista päästävä eroon

Mitä ihmettä? PS-Nuoriso jätti opetus- ja kulttuuriministeriöön oikaisuvaatimuksen kielteisestä valtionapukelpoisuudesta – sai kuulla hylkäyksestä medialta
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.