Perussuomalainen Nuoriso, Kokoomusnuoret ja KD Nuoret vaativat, että tulevalla hallituskaudella ylioppilaskuntien historiaan kuuluvasta pakkojäsenyydestä luovutaan. Puolueiden nuorisojärjestöt toivovat, että asia nousee esille myös käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa.

Suomalaisessa lainsäädännössä ja hallinnon tasolla ei ole tehty vielä koskaan merkittävää perustuslaillista punnintaa pakkojäsenyyden poistamisesta. Tähän aiheeseen on viimeksi otettu kantaa, kun opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuonna 2021 selvityksen yliopistojen hallinnollisesta autonomiasta, jossa myös pakkojäsenyyteen liittyvää kysymystä sivuttiin.

Käytännössä selvityksessä päädytään perustuslakivaliokunnan jo vuonna 1997 antamaan lausumaan, jossa pakkojäsenyys katsottiin hyväksyttäväksi, ”kun ylioppilaskuntaa on vanhastaan pidettävä osana itsehallinnon omaavaa yliopistoa”.

Yksilönvapauden kannalta kestämätöntä

– On irvokasta, kuinka heikolla argumentaatiopohjalla ylimmätkin laintulkitsijat ovat perustelleet pakkojäsenyyttä. Opiskelijoita ei saa pakottaa olemaan osa ylioppilaskuntia, jotka häpeämättömästi ilmaisevat poliittisia kannanottojaan opiskelijoiden suulla, sanoo Perussuomalaisen Nuorison 3. varapuheenjohtaja Ami Kimanen.

– Pakkojäsenyys on jäänne muinaisuudesta, jolle ei ole enää päteviä perusteita. On käsittämätöntä, ettei opiskelijalla ole vapautta valita, kuuluuko hän ylioppilaskuntaan vai ei. Yksilönvapauden näkökulmasta tämä on täysin kestämätöntä. Ammattikorkeakouluissa on vapaus kuulua tai olla kuulumatta opiskelijakuntaan, mutta samaa vapautta ei suoda yliopistoissa, Kokoomusnuorten puheenjohtaja Ida Leino toteaa.

Pakkojäsenyys ei kuulu 2020-luvulle

Matti Muukkosen vuonna 2021 julkaisema oikeustieteellinen julkaisu kuitenkin osoittaa, että ylioppilaskuntien automaatio- ja pakkojäsenyys on muuttunut 1.1.2021 perustuslain vastaiseksi.

Julkaisun mukaan ”[perusoikeuden] rajoituksen suhteellisuusvaatimus ei täyty, koska kysymyksessä ei perustuslakivaliokunnan käytännön valossa ole minkään perusteen osalta välttämätön ja viimesijainen keino toteuttaa hyväksyttävää tarkoitusta osallistumisoikeuksien tai terveydenhuollon osalta erityisesti siksi, että terveydenhuoltomaksu on järjestetty ylioppilaskunnan ulkopuolisesti”.

– Ylioppilaskunnat ovat nykyään voimakkaita yhteiskunnallisia vaikuttamistahoja. On järjetöntä, ettei opiskelija, joka on eri mieltä yhdistyksen poliittisista kannanotoista, pysty eroamaan. Pakkojäsenyys ei kuulu 2020-luvulle, KD Nuorten puheenjohtaja Ami Rinta-Valkama korostaa.

Suomen Uutiset