

LEHTIKUVA
Oikeisto- ja vasemmistoradikaalit sekä islamistit tekivät Saksassa viime vuonna ennätysmäärän rikoksia
Saksassa tehtiin viime vuonna poliittisesti motivoituja rikoksia enemmän kuin vuosikymmeniin. Erityisen paljon kirjattiin Israelin vastaisia ja juutalaisvihamielisiä tekoja. Vasemmisto-oikeisto-akselilla suurin osa teoista kirjautui oikeistoradikaalien piikkiin. Vasemmistolaiset olivat kärjessä ilmastoon ja ympäristöön liittyvissä rikoksissa sekä tuhotöissä. Poliitikot ja puolueet joutuivat usein hyökkäysten kohteeksi.
Uskontoon eli lähinnä islamiin pohjautuvien rikosten määrä nousi Saksan keskusrikospoliisin mukaan viime vuonna 5 170 tapaukseen, joista suurin osa tehtiin islamilaisen Hamas-järjestön 7. lokakuuta Israeliin kohdistaman terrori-iskun jälkeen.
Saksan sisäministeriä Nancy Faeseria (sd) on kritisoitu, että hän ei muistuttanut tilastoja julkistaessaan saksalaisesta käytännöstä, jonka mukaan antisemitistiset teot luokitellaan Saksassa automaattisesti oikeistolaisiksi rikoksiksi, jos niiden tekijää ei kyetä yksilöimään.
Kiellettyjä kansallissosialistisia symboleja kuten hakaristejä ja Hitler-tervehdyksiä nähtiin viime vuonna usein palestiinalaisten Israelin vastaisissa mielenosoituksissa. Osa niistä kirjattiin vallitsevan tavan mukaan äärioikeistolaisiksi.
Lisääntynyt antisemitismi näkyi tilastossa myös suoraan juutalaisiin henkilöihin kohdistuvina väkivaltaisina tekoina, solvauksina, uhkauksina ja vihapostina.
Äärioikeistolaiset kärjessä väkivallassa
Poliittisesti motivoitujen rikosten rekisteröintiin kuuluu Saksassa tekijöiden luokitteleminen oikeistoon ja vasemmistoon sekä nykyään myös uskonnollisiin ja ulkomaalaisiin tekijöihin.
Viime vuoden 3 561 poliittisesti motivoidusta väkivallanteosta 1 270 luokiteltiin äärioikeistolaisten ja 916 äärivasemmistolaisten tekemiksi. 581 tapauksessa motiivi löytyi ulkomaisesta ja uskonnollisesta ideologiasta.
Poliittiseen väkivaltaan sisältyi 17 tapon yritystä ja kolme loppuun asti toteutettua surmaa. Neljä tapon yrityksistä kirjattiin äärioikeistolaisille, neljä ulkomaisille uskonnollisille ryhmille ja kolme äärivasemmistolaisille.
Luvuissa ei ole mukana 8 951 viime vuonna tehtyä veitsi-iskua, jotka luokitellaan väkivallaksi ilman erityistä poliittista motiivia.
Yli 60 000 poliittisesti motivoitua rikosta
Saksassa tehtiin viime vuonna kaikkiaan 60 028 poliittisesti motivoitua rikosta.
Niistä 28 945 luokiteltiin motiiviltaan äärioikeistolaisiksi, 7 777 äärivasemmistolaisiksi, 6 628 ulkomaiseen ideologiaan ja uskontoon kuuluviksi ja loput muunlaisiksi rikoksiksi.
Äärioikeistolaisten teoista 57 prosenttia luokiteltiin propagandaksi. Niissä kyse oli useimmiten kansallissosialismiin liittyvistä tatuoinneista, painotuotteista, symboleista, valokuvista, lipuista, iskulauseista ja musiikista.
Seiniin ja muualle piirretyt hakaristit luokitellaan automaattisesti äärioikeistorikoksiksi, jos niiden tekijää ei ole saatu kiinni.
Vasemmistoradikaalit rikkovat ja polttavat
Poliittisesti motivoituja rakennusten, autojen, koneiden ja materiaalien vahingoittamisia tilastoitiin viime vuonna 9 304 tapausta. Aktiivisimpia näissä teoissa olivat vasemmistoradikaalit. Hedän kontolleen kertyi myös 117 tuhopolttoa.
Tapaukset liityivät usein ei toivottujen rakennusprojektien estämiseen sekä AfD-puolueen vastaiseen taisteluun.
Kansankiihotusrikoksissa poliisi löysi oikeistomotiivin 5 367 tapauksessa ja vasemmistomotiivin 42 tapauksessa.
Vihapuheen levittämisessä internetissä olivat aktiivisimpia äärioikeistolaiset, jotka syyllistyivät 7 025 rikokseen verrattuna äärivasemmistolaisten 624 tekoon.
Homot, papit ja uskonnot vihan kohteena
Oma osastonsa saksalaisessa poliittisesti motivoitujen rikosten tilastossa on antisemitismin ohella myös muulla vihalla.
Viharikosotsakkeen alle sijoittuivat muun muassa muukalaisviha (15 087 tapausta), ulkomaalaisvihamielisyys (6 978 tapausta), rasismi (3 786 tapausta), viha islamia kohtaan (1 462 tapausta), viha Saksaa kohtaan (344 tapausta), naisviha (322 tapausta), viha kristinuskoa kohtaan (277 tapausta) ja miesviha (13 tapausta).
Erikseen luokitellaan poliittisesti motivoidut rikokset seksuaalista suuntautuneisuutta ja muun muassa transsukupuolisuutta vastaan (2 363 tapausta). Todellisen määrän tässä luokassa uskotaan olevan kuitenkin huomattavasti suurempi.
Viharikoksia tehtiin kaksinkertaisesti edellisvuoteen verrattuna.
Tuhansia rikoksia Israelin vastaisissa mielenosoituksissa
Hamasin terrori-iskuun, Israeliin ja Gazaan liittyen Saksassa tehtiin viime vuonna 4 369 poliittisesti motivoitua rikosta.
Israelin vastaisissa kiihkeätunnelmaisissa mielenosoituksissa tehtiin paljon rikoksia, joihin poliisi ei pystynyt siinä tilanteessa lainkaan puuttumaan.
Ulkomaalaisen ideologian ja uskonnollisten ryhmien tekemiksi teoista luokiteltiin 3 659 ja saksalaisten oikeistolaisten tekemiksi 340 tapausta.
Poliittisesti motivoitujen iskujen ja tekojen kohteeksi joutui Saksassa viime vuonna uskonnollisia yhteisöjä edustavaa henkilöä ja rakennuksia joukossaan 92 kirkkoa, 70 moskeijaa ja 42 synagogaa. Tekoja oli yhteensä yli 6 000.
Puolueet, poliitikot ja virkamiehet hyökkäysten kohteina
Valtiota, osavaltioita, kuntia ja niitä edustavia henkilöitä sekä virastoja ja virkamiehiä vastaan tehtiin viime vuonna 15 050 rikosta, joiden taustalta löytyi poliittinen motiivi.
Henkilöiden (3 798 tapausta) kohdalla kyse oli usein uhkauksesta, kunnianloukkauksesta, nöyryyttämisestä, kiristyksestä ja 27 tapauksessa pahoinpitelystä.
Hyökkäykset liittopäivillä edustettuina olevien puolueiden kimppuun lisääntyivät edellisvuoden 1 806 tapauksesta 2 790 tapaukseen. Niistä 234 oli fyysistä väkivaltaa
Kohteena oli useimmiten (3 006 kertaa) AfD-puolue.
Perässä tulivat vihreät (2 829 tapausta), demarit (1 840 tapausta), kristillisdemokraattinen puolue CDU (1 565 tapausta), liberaalipuolue FDP (568 tapausta) sekä Baijerin kristillissosiaalinen unioni CSU (359 tapausta). Myös vasemmistopuolue Linken tiloihin iskettiin.
Ilmasto ja ympäristö motivoivat vasemmistoa rikoksiin
Ilmaston ja ympäristönsuojelun yhteydessä Saksan poliisi kirjasi viime vuonna 3 303 poliittisesti motivoitua rikosta. Lisäystä edellisvuoteen oli 92 prosenttia.
Suurin ilmastoon ja ympäristöön liittyvistä teoista luokiteltiin vasemmistoradikaalien (2 542 tekoa) sekä muiden ryhmien kuin oikeistolaisten tekemiksi (698 tekoa).
Poliisit joutuivat poliittisesti motivoitujen rikosten kohteeksi viime vuonna 4 747 kertaa. Joka neljäs teko luokiteltiin väkivallaksi.
Poliisien päälle kävivät useimmiten äärivasemmistolaiset (1 592 tapausta) ja muut (1 548 tapausta). Äärioikeistolaisten tekemiksi kirjattiin 1 315 tapausta.
Saksan keskusrikospoliisi pystyi selvittämään poliittisesti motivoiduista rikoksista viime vuonna 46 prosenttia. Väkivallanteoissa tekijät saatiin selville 63 prosentissa tietoon tulleista tapauksista.
PERTTI RÖNKKÖ, BERLIINI
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Nancy Faeser vasemmistoradikaalit mielenosoitukset rikostilastot Poliittinen väkivalta Äärioikeisto islamistit Viharikokset Antisemitismi Israel Saksa
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koraani on Saksan muslimikoululaisille tärkeämpi kuin Saksan laki – joka kolmas hyväksyy väkivallan jos Allahia pilkataan

Pakolaispolitiikasta on tulossa saksalaisille eurovaalien tärkein teema – islamistien vaatimus Saksan muuttamisesta islamilaiseksi valtioksi kuumentaa vaalikampanjaa

Maahanmuutto kärjistää ja polarisoi eurovaalikampanjaa Saksassa – tähtäimessä ovat myös lähestyvät osavaltiovaalit

Laittomat siirtolaiset ja maahantulijat tekivät Saksassa viime vuonna ennätysmäärän väkivaltarikoksia – tekijät yhä nuorempia

Epäilty terrori-isku Saksassa: Veitsimies hyökkäsi islamisaatiota vastustavaan puhetilaisuuteen

Israel otti haltuunsa Hamasin salakuljetustunnelit Egyptistä Gazaan

Taas veitsihyökkäys Mannheimissa – nyt uhrina AfD:n paikallispoliitikko

Mannheimin verinen veitsi-isku oli Saksassa yksi monista – poliitikot vaativat islamistien karkottamista ja rajua muutosta siirtolais- ja maahantulopolitiikkaan

Sisäministeri Rantanen pitää Oulun puukotuksia järkyttävinä: ”Tämän on loputtava”
Viikon suosituimmat

Varapresidentti Vance puolusti sananvapautta ja demokratiaa – europoliitikot pöyristyivät
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.

Turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kärjistää Saksan kuumana käyvää vaalikamppailua – punavihreä ei ole antanut vielä periksi
Saksan liittopäivävaalitaistelussa on siirrytty loppufinaaliin. Kansalaisten vaali-innostus on merkittävästi korkeammalla kuin edellisissä vaaleissa syykuussa 2021. Afganistanilaisen turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kuumentaa tunnelmia entisestään. Vaihtoehtopuolueen kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät kristillisdemokraatit ovat menettämässä suuresta suosiostaan huolimatta historiallisen mahdollisuutensa muokata Saksan politiikkaa porvarilliseen suuntaan.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

New Yorkissa taistellaan “paperittomien” luksushotellimajoituksen maksamisesta – Musk vaati rahojen takaisinperintää
Elon Muskin DOGE-tiimi on jatkanut liittovaltion virastojen kirjanpidon tarkastamista. Epämääräisiä maksuja löytyy koko ajan ja valtion virkamiesten pallit kaatuilevat. Neljä liittovaltion hätätilaviraston virkamiestä sai potkut maksettuaan New Yorkin kaupungille avustuksia laittomasti maassa olevien majoittamiseen liittyen, vaikka presidentti Trump oli käskenyt keskeyttää kaikki ei-välttämättömät maksut.

Hoitajat kerskuivat somessa juutalaisten murhaamisella australialaisessa sairaalassa – ”Sairasta, iljettävää ja häpeällistä”
Kahdelle Sydneyn sairaalan työntekijälle tuli lähtö, kun nämä videolla uhkasivat tappaa israelilaiset potilaansa. Hoitajat kerskuivat tallenteella myös sillä, etteivät suostu hoitamaan juutalaispotilaita. Poliisi on aloittanut perusteelliset tutkimukset mahdollisista rikoksista.

Antikainen: Hallitus puuttuu maahanmuuton mukanaan tuomaan seksuaalirikollisuuteen – kuinka monta naista joutuu vielä raiskatuksi, ennen kuin vihervasemmisto herää?
Tiedotusvälineissä on uutisoitu hiljattain poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrän merkittävästä kasvusta Suomessa viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että tietyt kansalaisuudet ovat olleet jatkuvasti tilastoissa yliedustettuina siihen nähden, kuinka paljon heitä on Suomessa.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.

Tutkimus: Brittinuoret pitävät maataan rasistisena – vain joka kymmenes olisi valmis sotimaan maansa puolesta
Puolet brittinuorista pitää maataan rasistisena ja vain joka kymmenes taistelisi maansa puolesta. Maahanmuutto on muuttanut yhteiskuntaa ja Lontoossa joka kahdestoista kadulla vastaan tulija on maassa laittomasti. Kansanedustaja Vigelius näkee tässä "woken ja länsimaisen itseinhon tuhoisat seuraukset".

Suomi tuskin saavuttaa hiilineutraalisuustavoitetta 2035 – Purra: Liian tiukille viety ilmastopolitiikka entistäkin järjettömämpää
Edellisen hallituksen aikaan linjattu hiilineutraalisuustavoite 2035 on koko ajan epätodennäköisemmin saavutettavissa, sanoo tuoreessa videoviestissään perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra. Suomen ei tavoitteen takia tule ryhtyä sille itselleen vahingollisiin toimiin.

Forssan seudun Perussuomalaiset Forssan Lehdessä: Mistä on kyse, kun on puhuttu pervoilusta kouluissa?
Forssan seudun Perussuomalaiset kertovat Forssan Lehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessaan lukeneensa hieman kummastellen, kun Forssan Lehti käytti perussuomalaisista nimitystä trollitehdas (FL 8.2.). Pääkirjoitukset ovat nimettömiä ja edustavat aina joko toimituksen tai ainakin lehden virallista kantaa, joten on helppo päätellä tulevistakin pääkirjoituksista, millä asenteella lehti suhtautuu perussuomalaisiin. Koska Forssan Lehti ei ehtinyt tai halunnut tutustua perussuomalaisten vaaliohjelmiin tai Riikka Purran kommentteihin niistä, avaavat Forssan perussuomalaiset mielipidekirjoituksessaan sitä, mistä asioissa on kyse.