Yli kaksi kolmasosaa Saksan muslimikoululaisista pitää Koraanin sääntöjä Saksan lakia tärkeämpänä. Joka toisen mielestä vain islam pystyy ratkaisemaan maailman nykyiset ongelmat.

Ala-Saksin osavaltion kriminologisen tutkimuslaitoksen KFN:n runsaalle kolmellesadalle keskimäärin 15-vuotiaalle muslimikoululaiselle suuntaaman kyselyn tulos on myös monille asiantuntijoille järisyttävää luettavaa.

Vain islam kykenee ratkaisemaan ongelmat

67 prosenttia tutkimuksessa mukana olleista muslimioppilaista pitää Koraanin sääntöjä ja ohjeita tärkeämpinä kuin Saksan lakeja. 51 prosentin mielestä vain islam kykenee ratkaisemaan maailman tämän hetken tärkeimmät ongelmat.

45 prosenttia uskoo, että islamilaista sharia-lakia noudattava valtio on paras valtiomuoto. 36 prosentin mielestä myös saksalaista yhteiskuntaa on muokattava enemmän islamilaisten sääntöjen suuntaan.

35 prosentilla on ymmärrystä sille, että Allahin ja Muhammedin loukkaamisesta ja pilkkaamisesta rangaistaan. 21 prosenttia pitää oikeana, että islamia puolustetaan läntisen maailman uhalta myös väkivallalla. 18 prosentin mielestä väkivalta on sallittua islamin levittämisessä.

Demokratialla yhä vähemmän merkitystä

Saksan opettajaliiton puheenjohtaja Stefan Düll sanoo Welt-lehden haastattelussa, että tulokset osoittavat, miten syvän jäljen poliittinen islam on jättänyt myös koululaisiin.

Demokraattisilla perusarvoilla on musliminuorille yhä vähemmän merkitystä. Kotouttamis- ja integraatioponnistelut eivät ole tuottaneet tulosta.

Esimakua islamilaisuuden luonteesta kouluelämässä saatiin tammikuussa Nordrhein-Westfalenissa sijaitsevassa Neussissa, jossa joukko yläluokkien tiukkauskoisia muslimipoikia alkoi toimia ”sharia-poliiseina”.

Tytöille uskonnon edellyttämät asut

Muslimipojat vaativat tyttöjä käyttämään koulussa huivia sekä pukeutumaan muutoinkin islamilaisen uskonnon mukaiseen asuun, joka peittää kehon nilkkoihin asti. Poikien vaatimuksiin kuului myös tyttöjen ja poikien opetuksen eriyttäminen eri luokkiin. He vaativat mahdollisuutta päivittäisiin rukoushetkiin sekä vapautusta opetuksesta perjantairukouksiin osallistumiseksi.

Nuoret ”sharia-poliisit” halusivat myös määrätä, että koulussa nautittavan ruuan on oltava ”halalia” eli islamin uskonnon sallimaa. Pojat terästivät vaatimuksiaan uhkauksilla. Tilanne kärjistyi siihen pisteeseen, että kouluun jouduttiin kutsumaan poliisi.

Vastaavanlaista uskontopoliisitoimintaa raportoitiin myös eräästä bonnilaisesta koulusta.

Poliisi varoittaa tilanteen kärjistymisestä

Saksan poliittisesti motivoituja rikoksia tutkiva poliisi, Staatsschutz, varoittaa tilanteen kärjistymisestä. Pelokkailta vanhemmilta on tullut Bild-lehden mukaan kyselyjä, miten kristityn kodin lasta voi suojata uhkauksilta. Joissakin perheissä on jopa harkittu, olisiko lapsen käännyttävä muslimiksi hänen turvallisuutensa takaamiseksi.

Pelko koskee myös juutalaisperheiden lapsia, jotka ovat joutuneet Lähi-idän tilanteen johdosta entistä useammin muslimitaustaisten koulutovereidensa uhkausten ja kiusaamisen kohteeksi.

Pelkästään Kölnin poliisilla oli tutkittavana vuosina 2022-2023 noin kaksikymmentä kouluihin liittyvää islamistiepäilyä.

Muslimit monessa koulussa jo enemmistönä

Saksan noin puolitoista miljoonaa muslimikoululaista edustaa 15 prosenttia Saksan kaikista koululaisista. Monissa Nordrhein-Westfalenin, Hessenin ja Baden-Württembergin suurkaupunkien sekä Berliinin ja Hampurin kouluissa muslimit muodostavat oppilaiden enemmistön.

Saksan 84 miljoonan väestöstä on muslimeja noin kuusi miljoonaa. Heistä 45 prosentilla on juuret Turkissa ja 27 prosentilla arabiankielisellä alueella Lähi-idässä, Etelä-Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa.

Saksassa elävistä muslimeista joka toisella on Saksan kansalaisuus. Alle 18-vuotiaista muslimeista Saksan kansalaisia on jo 68 prosenttia.

Muslimien määrä kasvaa maahantulon myötä

Islaminuskoisten määrä on kasvanut Saksassa nopeasti hallitsemattoman maahantulon, laittoman siirtolaisuuden ja pakolaisvirtojen myötä. Pelkästään vuosina 2015-2016 Saksaan tuli rajojen aukaisemisen jälkeen 1,3 miljoonaa turvapaikanhakijaa, joista valtaosa on muslimeja.

Saksan muslimiväestön keski-ikä on 33 ja kantaväestön 44 vuotta. Muslimiperheet ovat myös lapsirikkaampia kuin saksalaisperheet. Muslimiäiti synnyttää keskimäärin 1,9 ja kantasaksalainen äiti keskimäärin 1,4 lasta.

Islam muodostaa Saksassa kristinuskon jälkeen toiseksi suurimman ja jatkuvasti kasvavan uskontokunnan. Kun katolisen ja evankelisen kirkon vetovoima ja jäsenmäärä ovat hiipumassa, niin moskeijat, joita on Saksassa yli 2 500, vetävät yhä enemmän väkeä.

Suurin osa noudattaa islamin sääntöjä

Saksan hallituksen ja islamilaisten yhteisöjen Islam-konferenssin mukaan noin 70 prosenttia Saksan muslimeista noudattaa uskontonsa ruoka- ja juomatapoja sekä muita uskontonsa sääntöjä.

Islamiin kuuluvaa huivia käyttää noin kolmannes kaikista Saksan musliminaisista. Huivin suosio on lisääntynyt vuosi vuodelta etenkin tyttöjen ja nuorten naisten keskuudessa.

Alle 24-vuotiaista muslimitytöistä huivia käyttää Saksassa lähes joka toinen ja alle 15-vuotiaistakin tytöistä joka viides.

Pertti Rönkkö, Berliini