

Ovatko kunnalliset golf- ja lentokenttätuet nykyaikaa?
Hyvä Veli – verkostot olivat jälleen tapetilla, kun Ylen A-Studio käsitteli 10.6.2013 Pyhäsalmen Lentokenttä Oy:n asioita. Lentokentän ylläpito läpi vuoden ei Suomessa ole halpa harrastus, joten siksi johtavat poliitikot päättivät ottaa kuntalaiset mukaan, mutta vain maksumiehiksi. Kentällä on muutama käyttäjä, sillä lentoharrastus vaatii paksun lompakon. Ohjelmasta sai kuvan, että kukaan ei oikein halunnut tietää, miten Pyhäsalmen Lentokenttä Oy:n asioita hoidetaan, onko pidetty osakeyhtiölain vaatimat yhtiökokoukset ja hallituksen kokoukset ja onko yhtiöllä vastuullista toimitusjohtajaa.
Vaikutti siltä, että moni osakeyhtiölle kuuluva asia oli jäänyt tekemättä. Lentokenttäyhtiön taustalla on joukko merkittäviä keskustalaisia kuntapäättäjiä. Kunta maksoi vuotuiset avustukset yhtiölle, mutta jostakin syystä se ei vaatinut jälkeenpäin selvityksiä rahankäytöstä. Näinhän yleensä tehdään, jos kunta maksaa avustuksia yhdistyksille, säätiöille ja vastaaville tahoille. Näppärä ja kekseliäs järjestely Hyviltä Veljiltä aina siihen saakka kunnes kuvioihin tulivat mukaan naispäättäjät, jotka tuomitsivat selkeästi menettelyt.
Varmaan Suomen kunnista löytyy lukuisia vastaavanlaisia esimerkkejä. Omassa kotikaupungissani Porvoossa kaupunki on tukenut merkittävillä summilla esimerkiksi golfin peluuta. Porvoo omistaa vanhan ja arvokkaan Virvikin kartanomiljöön, joka sijaitsee meren rannalla. noin 30 vuotta sitten Porvoo osti kartanon kaikkien kaupunkilaisten virkistyskäyttöön. Miltei heti kuvioihin tuli mukaan Virvik Golf ry, joka vuosien varrella on ottanut kartanon rakennukset ja pellot pala palalta haltuunsa. Virvik Golf ry:n puuhamiehinä on ollut joukko nimekkäitä paikallispoliitikkoja ja virkamiehiä.
Taannoin lehdessä oli pieni uutinen, jossa kerrottiin, kuinka liikuntapalveluiden päällikkö oli päättänyt vuokrata kartanon 24 vuodeksi Virvik golfin käyttöön. Hintakaan ei ollut päätähuimaava. Yhdistys maksaa 51 hehtaarin alueesta vuokraa 4 138 euroa vuodessa. Vuokrasopimuksen pidennystä perustellaan viranhaltijapäätöksessä seuraavasti: ” Kiinteistön vuokraoikeuskiinnitystä tarvitaan lainojen vakuudeksi. Seurassa tarvitaan myös varmuus vuokrasopimuksen jatkosta golfkentän kehittämiseksi suunnitelluista investoinneista päättämistä varten…” Ilmeisesti viranhaltijapäätös on merkittävästä kiinnitysoikeudesta huolimatta hyväksytty läpihuutojuttuna asianomaisessa toimielimessä.
Suomessa kunnallinen golf-tuki ei sinänsä ole ainutlaatuista. Golf on hyvä liikuntamuoto muiden joukossa, mutta kohdistuuko kunnallinen golf-tuki juuri niihin ihmisryhmiin, joilla on suurin tuen ja avun tarve liikuntapalvelujen puolella? Tällä hetkellä monet nuorten parissa toimivat urheiluseurat kamppailevat kohonneiden hallimaksujen kanssa. Niille ei ole turvattu 24 vuodeksi edullisia salihintoja. Ovatko kunnalliset golf- ja lentokenttätuet nykyaikaa vai historiallisia jäänteitä aikakaudelta, joka perustui tasaiseen talouskasvuun? Tätä on syytä pohtia kaikissa kunnissa.
PIRKKO RUOHONEN-LERNER
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.