

Lehtikuva. Kuvituskuvaa.
Pääkirjoitus: Miksi media suhtautuu kansalaisten mielipiteisiin niin vihamielisesti?
PÄÄKIRJOITUS | Jos olet kummastellut presidenttiehdokkaiden epäsuhtaista kohtelua mediassa, tästä tekstistä saattaa olla sinulle apua. Päätoimittaja Matias Turkkila kirjoittaa poliittisen järjestelmän tukipilarista, mediasta.
Viime vuoden lopulla kuulimme, kuinka kutistuvalevikkinen helsinkiläinen maakuntalehti HS päätti salaisten papereiden julkaisun ryydittämänä vauhdittaa kehnonlaisesti sujuvaa irtonumeromyyntiään. Presidentin kanslia puuttui asiaan näyttävästi.
Sosionomi Timo Hennala esitti ESS:n mielipidekirjoituksessa 31.12.2017 mielenkiintoisia mielipiteitä salaisiksi leimattujen papereiden ilmaantumisesta julkisuuteen juuri sopivasti. Tapahtunut ei Hennalan mukaan ollut sattumaa. Ilmiö on toistunut jo Kekkosen ajoilta saakka sopivasti ennen uudelleenvalintaa.
Timo Hennala jatkaa: ”Ilmeisesti tukimiesten piirissä Niinistön valintaa ei pidetä joko itsestäänselvyytenä tai ainakin nöyryyttävä toinen vaalikierros halutaan välttää.” Hennalan mukaan tulemme huomaamaan, että salaisten papereiden vuotajaa tuskin löydetään ja Helsingin Sanomat tullee selviämään puhtain paperein. Näin siitä syystä, että HS on osa suomalaista hallintokoneistoa, mikä Hennalan mukaan on valitettavaa puolueettoman ja vapaan lehdistön näkökulmasta.
Hennala väittää myös, että Sauli Niinistö toimi huonosti PS:n Jyväskylän tapahtumia seuranneessa tapahtumaketjussa kesäkuussa. Niinistön olisi pitänyt hajottaa Suomen hallitus ja harkita uusia vaaleja. Hennalan kirjoituksen loppukaneetti on, että ”Perussuomalaisten hajottaminen muistutti enemmän eteläamerikkalaista diktatuuria kaikkine takakonttiepisodeineen ja u-käännöksineen kuin pohjoismaista demokratiaa.”
Otetaan muutama lisäesimerkki.
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen rikkoo virkavelvollisuuttaan ja kuittaa tuomion korkeimmasta oikeudesta. Hänen selityksensä asialle kulki tämäntyyppisiä polkuja: ”En tajunnut että veroeurojen pumppaamisessa broidin firmaan voisi olla esteellisyysongelmia”. Noh, Nissinen jatkaa toimessaan kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Kun Nissinen oli joitain vuosia takaperin setvimässä silloisen pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) Nuorisosäätiö-puliveivausta, päädyttiin vähemmän yllättäen samankaltaiseen lopputulemaan. Vanhasen esteellisyys todettiin, mutta koska täkäläisessä järjestelmässä poliitikot voivat itse päättää omasta syyttömyydestään perustuslakivaliokunta-nimisen härvelin avulla, ei Matilla ollut hätiä mitiä! ”En tajunnut, etten voi ottaa vaalitukea keskustalaiselta lafkalta, jolle olen lapioinut kasapäin miljoonia veroeuroja”, meni läpi kuin häkä.
Hillopurkin äärellä kirkas valo sokaisee.
Suomen ja muidenkin maiden poliittisissa järjestelmissä vaikuttaa olevan vikoja. Miksi julkisia rahoja kahmineita korkeita poliitikkoja tai virkamiehiä ei viskata pihalle? Miksei vikoja korjata? Ehkä siksi, koska ne ovat vikoja vain tavallisen kansalaisen näkökulmasta. Poliitikkojen näkökulmasta asioiden halutaan olevan juuri näin.
Kaikkein pahinta vallankäyttöä on kasvoton valta, on perussuomalaisten piiristä usein muistutettu. Eikä turhaan. Moniin päätöksiin sisältyy piilotettu kaksoisfunktio – lakien ääneen sanotun tarkoituksen lisäksi on jatkuvasti käynnissä rinnakkaisprosessi: vallan rakenteiden lujittaminen. Esimerkkeinä vaikkapa maakuntauudistus tai maikkarille syydettävät miljoonatuet.
Anna poliittiselle järjestelmälle aikaa sata vuotta, niin se rakentaa suojakseen näkymättömän linnoituksen, jonka muureja on äärimmäisen vaikea murtaa. Aivan kuten vanhat linnat kasattiin tiili kerrallaan, nykyisten vallanpitäjien suojamuurit rakennetaan yksi poliittinen päätös kerrallaan. Muurin suojissa astelevat kahdenlaisen vallan edustajat – poliittinen valta sekä mediavalta. Ne sietävät toisiaan, koska kohtalonyhteys takaa niille huikean aseman. Molemmat hamuavat itselleen lisää valtaa jos siihen pystyvät. Vallanpitäjien nimet vaihtuvat, mutta asetelma säilyy.
Molemmat puolustautuvat raivokkaasti haastajia vastaan, usein yhdessä. Aivan samalla tavalla kuin poliitikot puolustautuvat verisesti uusia haastajia vastaan, perinteinen media hyökkää jokaisen kimppuun, joka haastaa sen vuosisataisen oikeuden päättää yksin siitä, mistä asioista keskustellaan ja mistä vaietaan.
Poliittisen järjestelmän ja vapaan median pitäisi kaiken järjen mukaan arvostaa kansalaismielipidettä ja kansalaisten oikeutta vapaaseen ilmaisuun. On ilmeistä, ettei näin ole. Media suhtautuu kansalaismielipiteeseen mustasukkaisella vihamielisyydellä ja projisoi siihen oman raivonsa. ”Miksi vihaatte”, media on kysyvinään.
Poliittinen valta tarkoittaa rahaa. Samoin mediavalta. Miksi kukaan antaisi hallussaan olevia suunnattomia omaisuuksia pois?
Erityisen rajusti perinteinen media käy niiden kimppuun, joka ovat nousseet ilman sen hyväksyntää ja ohjailua. Ja vastaavasti ”oman piirin väelle” sallitaan lähes mitä tahansa.
Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että presidentinvaaleissa viitsitä enää pahalla muistella Matti Vanhasen rimpuilua vaalirahakohun aikaan. Mitäs tekemistä vanhoilla kupruilla olisi arvojohtajaa valittaessa? Tai pohtia Saulin kanssa pidempään sitä, kuinka poskettoman kalliiksi euroon liittyminen on meille suomalaisille tullut.
Suomessa jatkuvasti hoettu mantra maailman vapaimmasta lehdistöstä on valitettavasti lumetta. Suomalainen media ei ole vapaa, sillä se on kytkenyt itsensä kiinni siihen järjestelmään, jota sen pitäisi valvoa. Tulos on nähtävissämme joka ikinen päivä.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Raatikainen: Valtakunnansyyttäjä ei voi jatkaa virassaan

HS:n ällösiirappinen maahanmuuttopuffi herättää hilpeyttä: ”Sokeri ei vain sulaudu maitoon vaan myös parantaa maidon makua”

Pääkirjoitus: HS ei ole enää uutisväline

Ronkainen: Syyllistyikö Hesari maanpetokseen?

Tavio: Valtamedian objektiivisuus on palautettava

Naistutkimuksen professori näreissään liian laajasta seksuaalirikosuutisoinnista – pitää mediaa turvallisuusuhkana

Helsingin Sanomien Nyt-liite peräänkuuluttaa hyvää keskustelukulttuuria, toimii itse raivopäisten mielenterveystapausten megafonina
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää