Ronkainen: Syyllistyikö Hesari maanpetokseen?

Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina 16.12.2017 artikkelin, joka sisälsi Puolustusvoimien salassa pidettävää materiaalia koskien vieraiden valtioiden sotilastiedustelua.

– Se, joka kuvitteli, että Suomi ei harjoita ulkovaltojen tarkkailua ja tiedustelua, on äärettömän naiivi. Hesarin artikkeli meni tarpeettoman syvälle ja kuvasi sotilastiedustelusta seikkoja, joita kansalaisten ei ole tarpeen tietää, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen.

– Toki turvallisuuden tunteen vuoksi on hyvä tietää, että olemme varuillamme. Yksiköiden, toimintatapojen ja toiminnan laajuuden kuvaaminen ei kuitenkaan tuo mitään lisäarvoa kansalaisille, vaan pahimmillaan aiheuttaa maanpuolustustehtävän vakavan vaarantumisen.

Kansalainen tiedustelun kohteena vain erittäin hyvästä syystä

Toimituspäällikkö Esa Mäkinen perusteli kolumnissaan artikkelin julkaisua sillä, että lukijoiden pitää saada tietoa siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Samoilla linjoilla, joskin sovittelevampaan sävyyn, kirjoittaa vastaava päätoimittaja Kaius Niemi avoimessa kirjeessään.

– He sitovat tiedon tarpeen valmisteilla olevaan tiedustelulainsäädäntöön ja siihen, kuinka kansalaisten yksityisyyden suoja kapenee lain myötä. On päivänselvää, että Suomi tarvitsee siltä puuttuvan tiedustelulain, jollainen kaikilla muilla valtioilla on. Puolustusvoimat tai siviilitiedustelua toteuttava Suojelupoliisi, eivät kuitenkaan ole sellaisessa suuren maailman asemassa, että niillä olisi mahdollisuutta tai edes tarvetta omien kansalaistensa laajamittaiseen seurantaan. Jos olet tiedustelun kohteena, tapahtuu se varmasti erittäin hyvästä syystä, Ronkainen kirjoittaa blogissaan.

Salattujen asiakirjojen vuotaminen vastuutonta

Jos Hesari todellisuudessa haluaa tuoda ilmi, minkälaisia muutoksia lakiesitys on tuomassa, olisi se voinut Ronkaisen mielestä keskittyä lakikäsittelyyn ja sen vaiheisiin.

– Viestikoekeskuksen toiminnan kuvaaminen ja salattujen asiakirjojen julkaiseminen ylittää jo laissakin määritetyt rajat. Hesarin kaltaiselle mediajätille tulisi olla kristallinkirkasta, että korkeimman eli I ja II –tason turvaluokituksella suojattujen sotilassalaisuuksien vuotaminen ei kuulu journalististen vapauksien piiriin.

– Jos minulla edes puolustusvaliokunnan jäsenenä ei ole oikeutta tämän tason tietoon, niin miten Hesari kuvittelee, että kansalaisten on siitä tarpeen tietää? Mitä virkaa koko turvaluokitusjärjestelmällä on, jos kaikki tieto kuuluu kansalle ja sitä myötä koko maailmalle? Ronkainen kysyy.

Miksi toimittaja oikeasti vasaroi kovalevynsä?

Ronkaisen mielestä herää kysymys, kenen asialla Helsingin Sanomat lopulta onkaan.

– Ulkomaiset mediat ovat jo noteeranneet tietovuodon. Tärkeää on, että käynnistyneessä rikostutkinnassa vuototapa saadaan selville ja jos rikos todetaan tapahtuneeksi, asianmukaisia rangaistuksia jaetaan.

– Kuvaavaa on, että jutusta vastaava toimittaja Laura Halminen vasaroi kovalevynsä lähdesuojaan vedoten ennen poliisin tutkintaa, mutta Hesarin mukaan koneella ei ollut viestintälakiin liittyvää materiaalia. Oliko siellä jotain muuta, josta Moskovan Kreml saattaisi olla kiinnostunut? Joissain diktaattorivaltiossa vastaavasta paljastuksesta olisi tekijä jo kiinnitetty maanpetoksesta rakettiin ja ammuttu taivaalle, Ronkainen lataa.