

MATTI MATIKAINEN
Ronkainen: Syyllistyikö Hesari maanpetokseen?
Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina 16.12.2017 artikkelin, joka sisälsi Puolustusvoimien salassa pidettävää materiaalia koskien vieraiden valtioiden sotilastiedustelua.
– Se, joka kuvitteli, että Suomi ei harjoita ulkovaltojen tarkkailua ja tiedustelua, on äärettömän naiivi. Hesarin artikkeli meni tarpeettoman syvälle ja kuvasi sotilastiedustelusta seikkoja, joita kansalaisten ei ole tarpeen tietää, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen.
– Toki turvallisuuden tunteen vuoksi on hyvä tietää, että olemme varuillamme. Yksiköiden, toimintatapojen ja toiminnan laajuuden kuvaaminen ei kuitenkaan tuo mitään lisäarvoa kansalaisille, vaan pahimmillaan aiheuttaa maanpuolustustehtävän vakavan vaarantumisen.
Kansalainen tiedustelun kohteena vain erittäin hyvästä syystä
Toimituspäällikkö Esa Mäkinen perusteli kolumnissaan artikkelin julkaisua sillä, että lukijoiden pitää saada tietoa siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Samoilla linjoilla, joskin sovittelevampaan sävyyn, kirjoittaa vastaava päätoimittaja Kaius Niemi avoimessa kirjeessään.
– He sitovat tiedon tarpeen valmisteilla olevaan tiedustelulainsäädäntöön ja siihen, kuinka kansalaisten yksityisyyden suoja kapenee lain myötä. On päivänselvää, että Suomi tarvitsee siltä puuttuvan tiedustelulain, jollainen kaikilla muilla valtioilla on. Puolustusvoimat tai siviilitiedustelua toteuttava Suojelupoliisi, eivät kuitenkaan ole sellaisessa suuren maailman asemassa, että niillä olisi mahdollisuutta tai edes tarvetta omien kansalaistensa laajamittaiseen seurantaan. Jos olet tiedustelun kohteena, tapahtuu se varmasti erittäin hyvästä syystä, Ronkainen kirjoittaa blogissaan.
Salattujen asiakirjojen vuotaminen vastuutonta
Jos Hesari todellisuudessa haluaa tuoda ilmi, minkälaisia muutoksia lakiesitys on tuomassa, olisi se voinut Ronkaisen mielestä keskittyä lakikäsittelyyn ja sen vaiheisiin.
– Viestikoekeskuksen toiminnan kuvaaminen ja salattujen asiakirjojen julkaiseminen ylittää jo laissakin määritetyt rajat. Hesarin kaltaiselle mediajätille tulisi olla kristallinkirkasta, että korkeimman eli I ja II –tason turvaluokituksella suojattujen sotilassalaisuuksien vuotaminen ei kuulu journalististen vapauksien piiriin.
– Jos minulla edes puolustusvaliokunnan jäsenenä ei ole oikeutta tämän tason tietoon, niin miten Hesari kuvittelee, että kansalaisten on siitä tarpeen tietää? Mitä virkaa koko turvaluokitusjärjestelmällä on, jos kaikki tieto kuuluu kansalle ja sitä myötä koko maailmalle? Ronkainen kysyy.
Miksi toimittaja oikeasti vasaroi kovalevynsä?
Ronkaisen mielestä herää kysymys, kenen asialla Helsingin Sanomat lopulta onkaan.
– Ulkomaiset mediat ovat jo noteeranneet tietovuodon. Tärkeää on, että käynnistyneessä rikostutkinnassa vuototapa saadaan selville ja jos rikos todetaan tapahtuneeksi, asianmukaisia rangaistuksia jaetaan.
– Kuvaavaa on, että jutusta vastaava toimittaja Laura Halminen vasaroi kovalevynsä lähdesuojaan vedoten ennen poliisin tutkintaa, mutta Hesarin mukaan koneella ei ollut viestintälakiin liittyvää materiaalia. Oliko siellä jotain muuta, josta Moskovan Kreml saattaisi olla kiinnostunut? Joissain diktaattorivaltiossa vastaavasta paljastuksesta olisi tekijä jo kiinnitetty maanpetoksesta rakettiin ja ammuttu taivaalle, Ronkainen lataa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


HS:n ällösiirappinen maahanmuuttopuffi herättää hilpeyttä: ”Sokeri ei vain sulaudu maitoon vaan myös parantaa maidon makua”

Nyt-liite revittelee: Tähtien Sota-elokuva on Trump-vastainen – vaikka se tehtiin kauan ennen Trumpin nousua

Pääkirjoitus: HS ei ole enää uutisväline

HS esittää tuulesta temmattuja syytöksiä – vaatii PS:ää julkaisemaan tietoja tavalla, joka rikkoisi lakia

Valtamedialla villi elokuu – muita välineitä valemediaksi syyttävät lehdet ja kanavat epäonnistuivat niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa

Tavio: Valtamedian objektiivisuus on palautettava

Onko Helsingin Sanomat kertonut satuja, valtionsalaisuuksia, molempia vai ei kumpaakaan? HS joutuu puntariin sekä Wille Rydmanista että turvallisuussalaisuuden paljastamisesta
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.