Pääministeri Jyrki Katainen on Financial Timesille antamansa haastattelun mukaan valmis jatkamaan kriisimaiden rahoitusta. FT huomioi sen tosiseikan, että nyt kun eteläisten euromaiden talouden tuhonnut vyönkiristely on saapumassa Suomeen, löyhempi suhtautuminen sopii kuvaan. Niin ikään Hollannissa on menossa tiukat väännöt ensi vuoden budjetista. Hollanti ja Suomi ovat olleet Saksan ohella tiukimpia talouskurin äänitorvia. Säästötalkoot ovat myös lisänneet euroskeptisten voimien nousua pitkin Eurooppaa.
Hollannissa Vapauspuolueen voittokulkua ajateltiin katkoa hallituksen voimin laatimalla ohjelma kaikista niistä kohdista, joiden päätäntävalta tulisi olla kansallisella tasolla. Se ei ole auttanut. Eurovastainen vapauspuolue on mielipidemittauksissa kärjessä. Ranskassa kansallisen rintaman ehdokas voitti Brignoles’n alueneuvostovaalit viime sunnuntaina. Ensi kevään eurovaaleista voi tulla todellinen painajainen liittovaltiohanketta ajaville eturyhmille.
FT kertoo Suomen hallituspuolueiden kannatuksen laskusta samalla, kun hallituksen tulisi pitää ohjelmansa mukaisesti velkaantuminen kurissa.
– Kukaan ei voi ulkoistaa kansallista vastuuta muille.. mutta jos tilanne on toivoton meidän täytyy katsoa euroalueen vakautta, ja olla valmiita auttamaan maita, Katainen kertoo.
Katainen painottaa lehdelle, etteivät Kreikan tai Portugalin lisätuet ole olleet esillä, eikä näistä olla hallituksessa keskusteltu. Moni muu taho sen sijaan on tukiasiaa kommentoinut: Kansainvälinen valuuttarahasto, Kreikan valtio, euroalueen kriisirahaston johtaja Klaus Regling, Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schaeuble ja lukuisat ekonomistit ympäri planeettaa.
FT kysyi, onko talouskuri mennyt liiallisuuksiin. Katainen kertoo vyönkiristelyn olleen vaikeaa. Hän kuitenkin puolustaa toimia huomauttamalla, ettei markkinareaktioita voi tarkasti tuntea, vaikka kurista olisi lipsuttu enemmänkin. Hän kuitenkin myöntää, että kaikki eivät pidä toimintatapoja reiluina. Hän kertoo matkoistaan eteläisiin euromaihin, joissa yliopisto-opiskelijat tiedustelevat, miksi pohjoiset euromaat ovat ”ylimielisiä”. Suomessa hän joutuu taas vastaamaan kysymyksiin, miksi me lähetämme ja lainaamme lisää rahaa maille, jotka eivät ole tehneet vaadittavia talousuudistuksia.
– Nämä ovat oikeutettuja tuntemuksia, ja eurooppamyönteisten puolueiden tulee tämä ymmärtää, pääministeri sanoi.
Hänen vastauksensa on ”lisää Eurooppaa”. Lehti kertoo joidenkin diplomaattien tulkitsevan Kataisen käännöstä kohti löyhempää tukipolitiikkaa johtuvan suosion keräämisestä Etelä-Euroopan mailta tulevia Brysselin virkoja varten.
