Perussuomalaisten kansanedustaja, poliisi Tom Packalén on huolissaan siitä, että ymmärretäänkö Suomessa tarpeeksi hyvin terroristijärjestö Isisin luoma uhka. Packalén muistuttaa, että myös Suomi voi olla Isisin kohde.

– Kuinka ajan tasalla suojelupoliisi on, jos se toteaa, että Suomi ei ole ensisijainen kohde? Packalén kysyy.

Supo on todennut, ettei Suomi ole terrori-iskujen ensisijainen kohdemaa vaan rekrytointimaa. Packalénin mielestä ongelmana on se, että Isisin luonnetta ei ole täysin ymmärretty.

– Se nähdään liian paljon al-Qaidan kaltaisena toimijana, joka on hakenut terrori-iskuille suuren luokan kohteita. Isis on kuitenkin tehnyt hyökkäyksiä siellä täällä. Sillä ei ole pääkohdetta. Se iskee, jos sillä on ihmisten surmaamiseen valmis tekijä. Siinä mielessä Isis on myös meille merkittävä uhka, Packalén perustelee.

Tiedustelulla estetty iskuja

Suomi kulkee Packalénin mukaan terrorismintorjunnassa jälkijunassa Ranskaan, Isoon-Britanniaan, Tanskaan tai Ruotsiin verrattuna.

– Tiedustelulaki on välttämätön, koska tiedustelun avulla on estetty valtava määrä iskuja.

Packalén pitää esimerkkinä onnistuneesta tiedustelusta terroristien pommijuonien paljastamista.

– Tiedustelun avulla estettiin yli kymmenen Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen välillä lentävän matkustajalentokoneen räjäyttäminen.

Eurooppaan yhä enemmän taistelijoita

Turvallisuusviranomaisten työkalut ja resurssit tulee saada Packalénin mielestä riittävälle tasolle Suomessa.

– Terroristijärjestö Isisin johtaja Abu Bakr al-Bagdadi on ajettu nurkkaan. Parikymmentätuhatta Isisin taistelijaa on kuollut pommituksissa ja mikäli Mosuli kaatuu Irakissa, saattaa Eurooppaa kohdata massiivinen sarja terrori-iskuja.

Eurooppaan tulee Packalénin mukaan mahdollisesti yhä enemmän Isisin taistelijoita.

– Isisin peli ei ole pelattu, vaan paineen kasvaessa tänne voi tulla monenlaista väkeä. Kaikki eivät ole välttämättä fanaatikkoja, sillä joukossa on myös pikkurikollisia. Siellä voi olla radikalisoituneita ja traumatisoituneita, jotka eivät näe muuta ulospääsyä kuin itsemurhaiskun.

Terroristeille kovat rangaistukset

Terrorismi on Packalénin mukaan rikollisuuden muoto, jota varten tarvitaan kovat rangaistukset.

– Terrorismiin kouluttautuneet pitää tuomita pitkään vankeusrangaistukseen. Valvottu pantarangaistus voisi tulla kyseeseen, jos henkilö osallistuu kuntoutusohjelmaan sekä irtisanoutuu terrorismista ja tuomitsee sen julkisesti.

Suomalaisten kannalta Packalén pitää lohdullisena maamme sijaintia, joka vaikeuttaa terroristien toimintaa.

– Sarjatuliaseita eivät saa tänne oikein mistään. Niitä löytyy Balkanin-Jugoslavian alueelta, mutta Baltian suunnalla on useita rajoja vastassa.

Itsemurhaliivejä tehdään Keski-Euroopassa

Lisäksi pakolaiskriisin seurauksena Tanskan ja Ruotsin sekä Ruotsin ja Suomen rajaa tarkkaillaan tavallista voimakkaammin. Poliisikansanedustaja kuitenkin korostaa, ettei Suomi ole mikään lintukoto.

– Itsemurhaliivintekijöitä ei ole montaa ja he ovat Keski-Euroopassa. Jos täällä olisi materiaalia, olisi iskuja voinut tapahtua meilläkin, Packalén toteaa.

Terrorismiin ja sen torjuntaan liittyvässä keskustelussa tarvitaan Packalénin mielestä enemmän asiapohjaista analyysia.

– Yksinkertaisia vastauksia ei ole. Elämme tulevaisuudessa epäsymmetrisen uhan alla. Uuden asian ennustaminen on tutkijoillekin vaikeaa, Packalén luonnehtii.

Pienen solun iskuja

Terrorismin tutkija Leena Malkki Helsingin yliopistosta arvioi, että varautuminen terrorismiin ei ole Suomessa muiden länsimaiden tasolla.

– Suomalaisten viranomaisten resurssit ovat terrorismin torjunnassa pienemmällä puolella muihin Länsi-Euroopan maihin verrattuna. Toisaalta Suomen uhkataso ei ole ollut samalla tasolla kuin muissa maissa, Malkki toteaa.

Malkki kertoo, että suojelupoliisin arviossa suurin Suomeen kohdistuva uhka on yksittäisen pienen solun tai henkilön suorittama isku.

– Sitä on vaikea paljastaa etukäteen. Al-Qaida on pyrkinyt kannustamaan soluja ja yksittäisiä ihmisiä iskuihin, mutta Isis on onnistunut siinä.

Uhka ei rajoitu Malkin mukaan pelkästään jihadistien toimintaan.

– Iskuja voi tulla muualtakin. Siitä on esimerkkinä Helsingin yliopistoon kohdistunut joukkosurmasuunnitelma tai turvapaikanhakijoiden asuin- ja koulutustiloihin tehdyt iskut.

Tutkija: Perussuomalaiset pitää asiaa esillä

Malkki kummastelee miksi poliitikot ovat yllättävän vähän kiinnostuneita terrorismista, perussuomalaisia lukuun ottamatta. Malkin mukaan mikään puolue ei halunnut tarttua terrorismintorjuntaan vielä viisi vuotta sitten, mutta asiasta keskustelu on lisääntynyt sen jälkeen.

– Perussuomalaiset pitää asiaa eniten esillä ja samoin presidentti Sauli Niinistö, mutta kunnon keskustelua Suomen linjasta ei ole syntynyt.

Pitkään terrorismia tutkinut Malkki haluaa laajempaa julkista keskustelua miten perusoikeuksista halutaan tinkiä terrorismintorjunnassa ja kuinka paljon resursseja siihen halutaan laittaa.

– Nyt julkista keskustelua käydään vain perussuomalaisten näkökulmasta. Muilla puolueilla ei ole varmaankaan tietoista vaikenemista asiasta vaan arkuutta julkiseen keskusteluun.

Harkintaa lainsäädäntötyöhön

Tiedustelulakiin ja muuhun terrorismiin liittyvään lainsäädäntötyöhön Malkki toivoo perusteellista harkintaa, sillä lait vaikuttavat kymmeniä vuosia.

– Suomessa on käytetty maltillisesti lainsäädäntöä terrorismintorjuntaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on menty paljon pidemmälle, kun ihmisiä voidaan pitää pitkiäkin aikoja pidätettynä. Meillä tilanne voisi kehittyä pahimmillaan siihen, että lain sallimia poliittisia protesteja alettaisiin pitää uhkana, Malkki sanoo.

MIKA RINNE