LEHTIKUVA
Kaiken muun negatiivisen vyörytyksen lisäksi maailmaa uhkaa jälleen uusi rajat ylittävä tartuntatauti. YK:n alainen Maailman terveysjärjestö WHO julisti keskiviikkona globaalin terveyshätätilan mpoxin eli apinarokon takia. Nyt tauti on entistä vaarallisempi.
Apinarokon nopea leviäminen Afrikan maissa muodostaa maailmanlaajuisen terveysuhan, Maailman terveysjärjestö (WHO) julisti keskiviikkona. Afrikan unioni julisti mantereen laajuisen terveyshätätilan vain päivää aiemmin.
Itse asiassa kyseessä on jo toinen kerta kolmen vuoden aikana, kun WHO on nimennyt mpox-epidemian maailmanlaajuiseksi terveysuhaksi. Edellisen kerran näin tapahtui heinäkuussa 2022.
Tuolloin puhjenneessa epidemiassa tautiin sairastui 100 000 henkilöä 116 maassa. Tautiin kuoli 200 ihmistä.
Entistä pahempi tauti
Tällä kertaa tauti on vaarallisempi. Pelkästään Kongon demokraattinen tasavalta on ilmoittanut yli 14 000 apinarokkotapauksesta ja 524 kuolemasta vuoden alusta lähtien. Suurimmassa vaarassa ovat naiset ja alle 15-vuotiaat lapset.
– Uuden mpox-variantin havaitseminen ja nopea leviäminen Itä-Kongossa, sen havaitseminen naapurimaissa, jotka eivät aiemmin ole raportoineet mpoxista ja mahdollisuus taudin leviämiseen edelleen Afrikassa ja sen ulkopuolella on erittäin huolestuttavaa, totesi WHO pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus keskiviikkona.
Apinarokon oireita ovat kuume, kova päänsärky, ihottuma ja näppylät sekä imusolmukkeiden turpoaminen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
