Perussuomalaiset kestävän kehityksen globaalista toimenpideohjelmasta: “Alkutuottajien syyllistäminen ilmastopolitiikan varjolla tulee lopettaa”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ruoti tänään eduskunnassa hallituksen toimia YK:n kestävän kehityksen globaaliin toimintaohjelmaan Agenda2030:een liittyen. Hallitukselle esitettiin ankaraa kritiikkiä muun muassa kehitysyhteistyön rahankäyttöön, elintarvikehuoltovarmuuteen, metsäpolitiikkaan, työllisyystoimiin ja energiapolitiikkaan liittyen.

Agenda2030, YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma, sovittiin YK:n jäsenmaiden kesken vuonna 2015. Se tuli virallisesti voimaan vuoden 2016 alussa.

– Agenda2030:n ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen niin Suomessa kuin muissakin EU-jäsenmaissa on monelta osin kytköksissä Euroopan unionissa tehtävään päätöksentekoon. Suomi ja erityisesti Suomen nykyinen istuva hallitus ovat toimeenpanneet Agenda2030:n alusta saakka määrätietoisesti, analysoi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt kansanedustaja Mauri Peltokangas.

– Itse asiassa Suomessa hallitus on määritellyt yhdeksi isoksi tavoitteekseen ns. osallistavan ja osaavan Suomen, joka on sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä, hiilineutraali yhteiskunta. Nyt käsittelyssä oleva selonteko on järjestyksessään toinen toimeenpanosuunnitelma, joka on annettu selontekona eduskunnalle.

Kehitysyhteistyön rahankäyttöön tolkkua

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä näkee, että kehitysyhteistyörahoitusta tulee tarkastella jatkossa nykyistä kriittisemmin, sillä kehitysyhteistyön kanssa tekemisissä olevien tahojen oma intressi on yleensä esittää kehitysyhteistyö erittäin myönteisessä valossa. Suomalaisten veronmaksajien kehittyvien maiden hankkeisiin lahjoittamalle rahalle tulee asettaa huomattavasti tiukempia reunaehtoja pitkäaikaisten tavoitteiden toteutumisesta.

– Toisaalta koronakriisin myötä on hyvä tarkastella myös kansallista ruokaturvaa ja ruoantuotannon muutosjoustavuutta globaalista näkökulmasta. Perussuomalaiset näkevät, että Suomen on perusteltua huolehtia jatkossakin elintarvikehuoltovarmuudestaan, jonka yksi kulmakivi on juuri vakaa ja hyvin toimiva kotimainen ruoantuotanto.

Kotimainen ruoantuotanto kunniaan

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän mukaan kestävä kotimainen ruokajärjestelmä voi rakentua vain ja ainoastaan kannattavan kotimaisen alkutuotannon varaan. Alkutuotannon kannattavuuden vahvistaminen eri keinoin on tästä syystä erityisen tärkeää, ja toimintaohjelman toimeenpanossa tulee löytää konkreettisia toimenpiteitä ja kohdennuksia maatalouden tukiin siten, että niillä saavutetaan myös maataloustuotannon taloudellinen kestävyys.

– Alkutuottajien syyllistäminen ilmastopolitiikan varjolla tulee lopettaa.  Lisäksi perussuomalaisten eduskuntaryhmä haluaa muistuttaa siitä, että tuotantoeläinten terveydenhuolto ja hyvinvointi ovat osa kansallista laatustrategiaa, joka vahvistaa näin koko ruokaketjun kestävyyttä.

– Me perussuomalaiset haluamme korostaa, että jo nyt suomalaisen naudanlihan tuotanto pohjautuu nurmiruokintaan eikä rehuna käytetä soijaa. Hallitusohjelman mukaisen ilmastoruokaohjelman tavoitteena on tukea yhteiskunnan siirtymistä kohti kestävää ruokajärjestelmää.

– Kestävään ruokajärjestelmään kytkeytyvät myös suunnitelmat nostaa kalatalous ja porotalous kilpailukykyisiksi. Pidämme tärkeänä, että kehitettävät uudet innovaatiot ovat tuotteistettavissa ja mahdollistavat suomalaisten elintarvikealan toimijoiden vientitoiminnan laajentumisen, Peltokangas kertoi.

Metsätalous omissa käsissä

Kestävässä metsätaloudessa tulee perussuomalaisten mielestä näkyä erityisesti toiminnan pitkäjänteisyys ja siten vaatimus politiikan ennakoitavuudesta ja muutosten hallitusta toteutuksesta.

– Suomessa vahvuutena metsätaloudessa voidaan pitää myös yritysten merkittävää roolia ja laajaa omaehtoista työtä Agenda2030-toimeenpanossa, mistä metsäteollisuuden vastuullisuussitoumukset ja metsäympäristöohjelma ovat hyviä esimerkkejä. Lisäksi metsätalouden ilmastotiekartassa on listattu useita toimia metsien kestävän kasvun turvaamiseksi.

– Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on jo aiemmissa lausunnoissaan kiinnittänyt huomiota siihen, että metsät on pidettävä hyvässä kunnossa, jotta ne voivat säilyttää luonnon monimuotoisuuden, ilmaston kannalta tärkeät tehtävänsä sekä metsätalouden tuottokykynsä, Peltokangas mainitsi.

Hallituksen työllisyystoimet epärealistisia

Peltokangas esitti myös muutaman näkökulman hallituksen harjoittamasta työllisyyspolitiikasta Agenda2030:een liittyen. Siirtyminen hiilineutraaliin talouteen osuu samaan aikaan laajemman työn murroksen kanssa, ja hallitus on luvannut, että oikeudenmukaista siirtymää hiilineutraaliin talouteen tuetaan mm. koulutuksen, työvoimapalvelujen ja elinikäisen ohjauksen keinoin.

– Hallituksen tekemät työllisyystoimenpiteet eivät ole olleet riittäviä eivätkä myöskään realistisia. Itse asiassa hallitus on siirtänyt vastuuta tuleville hallituksille myös työllisyyssektorilla. Ne toimet, joita hallitus on tehnyt, ovat täysin kosmeettisia, kuten oppivelvollisuusiän pidentäminen. Ei näin voi toimia.

– Suomessa on palautettava pikaisesti poliittisen päätöksenteon keskiöön toimintaohje: ”Energianhinnalla on pystyttävä korvaamaan Suomen kaukainen sijainti kilpailijamaihimme ja maan sisäiset pitkät kuljetusmatkat”. Ainoastaan edullisella energianhinnalla on mahdollista kompensoida tuotteidemme markkinoille kuljettamisen pitkän matkan lisäkustannukset. Hallitus tuntuu unohtaneen tämänkin politiikassaan nyt täysin, Peltokangas totesi puheenvuoronsa lopuksi.