LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten mielestä hallituksen tekemät toimet ovat tärkeä suunnanmuutos kohti vastuullista, kestävää ja kansallista etua korostavaa politiikkaa. Perussuomalaiset seisoo hallituksen isänmaallisen linjan takana puolustaen suomalaista työtä, yrittämistä, turvallisuutta ja suomalaisia arvoja.
Eduskunnassa käytiin tänään palautekeskustelu hallituksen julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela korosti perussuomalaisten ryhmäpuheessa, että hallituksen toimet vuosille 2026–2029 ovat historiallisia ja välttämättömiä suomalaisen hyvinvointivaltion pelastamiseksi.
Perussuomalaiset katsoo, että oppositio pyrkii levittämään perusteettomia uhkakuvia hallituksen politiikasta.
– Hallitus tekee hyvinvointivaltion pelastamiseksi Suomen mittakaavassa historiallisen suuren sopeutusurakan. Samaan aikaan oppositio keskittyy maalaamaan uhkakuvia hyvinvointivaltion romahduksesta. Tämä on paitsi harhaanjohtavaa, myös vaarallista, sillä se lisää tarpeettomasti vastakkainasettelua, Koskela totesi.
Koskela huomautti, että oppositio hyväksyy itsekin suuren osan hallituksen linjauksista omissa vaihtoehtobudjeteissaan, mikä paljastaa puheiden kaksinaismoralismin. Erityisesti hän antoi keskustalle sapiskaa poukkoilevista esityksistä.
– Keskustan vastalause valtiovarainvaliokunnan mietintöön on 33-sivuinen kokoelma hajanaisia ajatuksia ja 81 lausumaa. Herää väistämättä kysymys: miksi näitä ideoita ei nähty hallitusneuvotteluissa? Tyhjä paperi silloin, ja nyt jälkiviisaus laukkaa – suomalaiset ansaitsevat parempaa.
Suomen on reagoitava muuttuneeseen kansainväliseen tilanteeseen määrätietoisesti ja yhteistyössä muiden eurooppalaisten kanssa. Koskela painotti puheessaan, että puolustuksen vahvistaminen ei ole valinnainen menoerä, vaan välttämätön kansallinen investointi.
– Venäjän käymä hyökkäyssota Ukrainassa, hybridivaikuttaminen ja Euroopan rajoilla kasvava epävarmuus pakottavat meidät panostamaan lisää puolustukseen. Perussuomalaiset pitää puolustusmenojen nostamista välttämättömänä.
Opposition äärilaidoilta kuullut kriittiset puheet puolustuksen lisäpanostuksesta ihmetyttävät perussuomalaisia. Perussuomalaiset huomauttavat myös opposition puheiden ilmeisen ristiriidan erityisesti silloin, kun samat tahot vaativat äärimmäisen kunnianhimoisia ilmastotoimia.
– Pidätte epärealistisina puolustusbudjetin tavoitteita, mutta kannatatte ylikireitä ilmastotavoitteita, jotka todella ovat epärealistisia ja kävisivät suomalaisille ja yhteiskunnalle kalliiksi.
Perussuomalaiset korostaa, että myös ruuantuotanto ja kotimaiset luonnonvarat kuuluvat kansallisen turvallisuuden piiriin. Koskelan mukaan maa- ja metsätalous ovat peruspilareita, joita ei saa unohtaa.
– Me perussuomalaiset muistutamme, että myös maa- ja metsätalous on turvallisuuskysymys. On hyvä, ettei hallitus leikkaa maataloudesta, mutta lisää toimia tarvitaan. Myös turvetta emme saa unohtaa. Se on tämän päivän ja myös tulevaisuuden innovaatioiden raaka-aine ja energiahuoltovarmuutemme tae.
Koskela esitti puheessaan vahvan tuen hallituksen talouslinjalle ja muistutti, että aiemmat hallitukset ovat kasvattaneet menoja vastuuttomasti. Nykyinen hallitus on kääntämässä suunnan, mutta työtä on jatkettava myös tulevilla vaalikausilla.
– Suomi on elänyt liian pitkään velaksi. Edelliset hallitukset ovat lisänneet julkisia menoja ilman vastuuta tulopuolesta. Nyt lasku erääntyy. Nykyhallitus on ryhtynyt tarvittaviin toimiin. Talouden ja hyvinvointivaltion pelastaminen vaatii kuitenkin päättäväisyyttä yli vaalikausien.
Koskela muistutti, että talouskasvu ei synny julkisella kulutuksella vaan aidolla työllä ja yrittäjyydellä. Hän kiitti hallitusta työllisyystoimista ja pk-yritysten tukemisesta ja muistutti oppositiota siitä, että veronkevennykset eivät ole tulonsiirto, vaan sijoitus työntekoon ja tulevaisuuteen.
– On tärkeää, että ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnystä pk-yrityksissä madalletaan. Yritysten kasvun esteitä puretaan.
Koskela huomautti, että julkisen hallinnon tehottomuus on merkittävä Suomen talouden ongelma ja hallituksen tavoite yli puolen miljardin säästöistä valtionhallintoon on siten perusteltu.
– Tuloksia syntyy vain, jos julkinen sektori toimii nykyistä tehokkaammin. Paremman tiedolla johtamisen kautta säästämme rahaa, aikaa ja ihmisten jaksamista.
Koskela päätti puheensa vahvaan viestiin hallituksen linjan tukemisesta. Perussuomalaisten mukaan nyt tehtävät ratkaisut ovat tärkeä suunnanmuutos kohti vastuullista, kestävää ja kansallista etua korostavaa politiikkaa.
– Perussuomalaiset seisoo hallituksen vastuullisen ja isänmaallisen linjan takana. Me puolustamme suomalaista työtä, yrittämistä, turvallisuutta ja suomalaisia arvoja. Hallituksen toimet ovat tärkeä suunnanmuutos siitä holtittomuudesta ja julkisten menojen kasvattamisesta, joita monet edeltävät hallitukset ovat harjoittaneet, Koskela muistutti.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomi ei joudu EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Komissio katsoo, että Suomen hallitus on sitoutunut julkisen talouden tasapainottamiseen vaikeasta talous- ja turvallisuustilanteesta huolimatta.
Opposition ja median mielestä hallitus on aina väärässä, myös silloin, kun se toteuttaa opposition ja median aikaisemmin toivomia asioita, kirjoittaa perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra viestipalvelu X:n päivityksessään.
Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelma aloittaa talousaiheiden sarjan, jonka ensimmäisessä jaksossa käsitellään julkistalouden ja kansantalouden nykytilaa ja niiden haasteita. Onko Suomessa kasvu lähivuosina mahdollista? Mukana on vahvaa talousosaamista: valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä ja taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén ruotivat taloustilannetta ja esittävät myös uudistusehdotuksia.
Talousvaliokunta sai valmiiksi mietintönsä teollisuuspoliittisesta selonteosta. Valiokunta pitää selontekoa kattavana. Mietinnössä on tuotu esiin myös selkeitä kehittämistarpeita Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi. Perussuomalaiset valiokunnan jäsenet korostavat talouskasvun välttämättömyyttä Suomen kehityksen kääntämiseksi kohti parempaa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ennakoi keskiviikkoiltapäivän välikysymyskeskustelua sosiaalisen median päivityksessään. Purran mukaan eilinen lisätalousarviokeskustelu antoi esimakua. Sekä SDP että keskusta vastustavat nyt veronalennuksia ja kasvutoimia, joita vielä hetki sitten vaativat. Kumpikaan ei toisaalta kykene tarjoamaan vaihtoehtoa leikkauksille.
Perussuomalaiset on aina korostanut, että maatalous ei ole vain elinkeino, vaan se on myös osa kansallista turvallisuutta ja suomalaista identiteettiä. Huoltovarmuus, omavaraisuus ja suomalaisten oikeus kotimaiseen, turvalliseen ja eettisesti tuotettuun ruokaan ovat perussuomalaisille keskeisiä arvoja.
Talousvaliokunta sai perjantaina valmiiksi lausuntonsa lähivuosia koskevasta julkisen talouden suunnitelmasta. Maamme talous on kohdannut lukuisia ulkoisia haasteita, jotka ovat väistämättä säteilleet heikkona talouskehityksenä Suomeen. Talousvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat pitävät hallituksen valitsemaa talouspolitiikan linjaa oikeana.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Expressenin kolumnisti Sofie Löwenmark seurasi muslimiyhteisöjen verkostoitumista Ruotsissa. Hän kirjoittaa, että samaan aikaan, kun poliittisessa keskustelussa korostetaan integraatiota, vahvistuu rinnakkaisyhteiskunta muslimiyhteisöjen tiiviiden verkostojen voimalla. Eikä se ole hänen mukaansa sattumaa.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että tulevaisuudessa eri Euroopan maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia rajattomista alueistaan ja vapaasta liikkuvuudesta. Tämä tulee johtamaan siihen, että maahanmuutossa epäonnistuneet valtiot joutuvat alistumaan rajatarkastuksiin naapurien suojellessa itseään.
