Perussuomalaiset: Suomen itsenäinen budjettivalta uhattuna

Valtiovarainvaliokunta käsitteli eilen komission esitystä 750 miljardin euron eurotukipaketista. Perussuomalaiset vastustavat esitystä kaikilta osin ja heidän mukaansa ehdotukset vähentävät jäsenmaiden omaa vastuuta talous- ja finanssipolitiikastaan vahvistamalla samalla unionin toimivaltaa.

Ehdotuksissa annetaan unionille mahdollisuus ottaa velkaa toimintansa rahoittamiseksi. Samalla komission ehdotuksen mukaan osa unionin ottamasta 750 miljardin lainasta voitaisiin maksaa takaisin uusilla EU-veroilla, kuten digiverolla, muoviverolla tai hiiliverolla.

– Ehdotuksissa halutaan yhteisvastuullistaa koronaelvytyksen taloudellisia kustannuksia siten, että tietyt jäsenmaat lahjoittavat rahaa toisille jäsenmaille. Tämä perustelu kuulostaa hyvältä, mutta ei kestä lähempää kriittistä tarkastelua. Ilmeisesti tärkeintä on eheä julkisuuskuva ja markkinoitavuus. Samalla kun suostutaan näihin ehdotuksiin, vaarannetaan Suomen budjettisuvereniteetti, valtiovarainvaliokunnan jäsen Ville Vähämäki toteaa.

Liittovaltiota itsemääräämisoikeuden kustannuksella

Perussuomalaisten mukaan ehdotusten taustalla on EU-komission ajatus siitä, että euroalue ja EU pyritään pitämään ehjänä lisäintegraation avulla etenemällä liittovaltion suuntaan.

– Elpymisrahaston hyväksyminen lisäisi Suomen taloudellisia vastuita merkittävästi. Suomen osuus avustuksina annettavien tukien lainanlyhennyksistä olisi noin 8,5 miljardia euroa tulevina vuosikymmeninä.

Perussuomalaiset huomauttaa, että takausvastuiden realisoituminen ei ole yksinomaan Suomen käsissä. Tehtävät sitoumukset voivat käytännössä pakottaa tulevaisuudessa uusien sitoumusten toteuttamiseen jäsenmaiden maksuvaikeusongelmien ja jo tehtyjen vastuiden realisoitumisen ehkäisemiseksi.

– Ehdotukset ovat Suomen taloudelle syvästi vahingollisia ja poliittisilta seurauksiltaan dramaattisia, itsemääräämiskykyä ja budjettisuvereniteettia pysyvästi rajoittavia.

Rikkooko EU omia sääntöjään?

Perussuomalaiset huomauttaa, että EU tullee rikkomaan omia sääntöjään ottaessaan velkaa markkinoilta ja jakaessaan sen sellaisille jäsenvaltioille, jotka jo ennen koronakriisiä olivat huonossa taloudellisessa tilanteessa.

– Ylivelkaisten maiden rahoituspohja alkaa olla heikko, jolloin muiden maiden katsotaan olevan pakotettuja osallistumaan rahoituksen järjestämiseen. Ylivelkaisten euromaiden velkoja voidaan kuitenkin leikata, jolloin kansallisten budjettien paikkaamiseen ei tarvita muiden maiden rahalahjoja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Vilhelm Junnila huomauttaa.

– Osallistumisesta kieltäytyminen ei olisi seurauksiltaan niin dramaattista kuin annetaan ymmärtää. EU-maat voivat halutessaan elvyttää talouksiaan omalla velanotolla, ja jos velanottokapasiteettia ei ole riittävästi, leikata ylisuuria velkojaan.

Päätöksenteko määräenemmistöllä

Perussuomalaisten mukaan komission ehdotus vähentää toteutuessaan olennaisesti Suomen eduskunnan budjettivaltaa ja kansallista suvereniteettia siten, että Suomi saatetaan tilanteeseen, jossa se ei ole enää perinteisessä mielessä täysivaltainen.

– Myös EU:lle annettavan verotusoikeuden toteuttamisesta olisi siten päätettävä eduskunnassa vähintään kahden kolmasosan määräenemmistöllä, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sami Savio kiteyttää.