Elomaa: Tarvittava rohkeus puolustaa Suomen etua on loistanut poissaolollaan – hallituksen on tehtävä ryhtiliike ja sanottava ei yhteisvastuille

Tanska, Ruotsi, Hollanti ja Itävalta vastustivat EU-komission esitystä 750 miljardin euron elpymisrahastosta, mutta Suomi ei. – Onko loputtoman nettomaksajan tie se, minkä suomalaiset äänestäjät ovat ansainneet? kysyy perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.

Korona on riepotellut jo muutaman kuukauden Euroopan ja Suomen taloutta. Elpymiseen menee vielä pitkään, eikä hallituksen rahan lappaaminen ulkomaille, auta ainakaan kotimaan tilannetta.

– Vahvemmat ja viisaammat pärjäävät tässäkin asiassa paremmin. Vahva taloustilanne kriisiä edeltäneeltä ajalta antaa voimaa ja oikeat poliittiset päätökset edustavat viisautta. Valitettavasti Suomen tilanne ei ole häävi, sanoo Ritva ”Kike” Elomaa ja jatkaa:

– Suomen viime vuosien talouskasvu on ollut eurooppalaisessa vertailussa pohjakastia, eikä politiikan keinoin ole löydetty ratkaisuja myöskään pitkään tiedostettuihin haasteisiin esimerkiksi työllisyyden tai soten osa-alueilla. Suomi on velkaantunut huolestuttavaa vauhtia 2000-luvulla eikä rakenteellisiin ongelmiin ole löydetty kestäviä ratkaisuja.

Taloutensa hyvin hoitaneet joutuneet maksumiehiksi

Elomaan mielestä hallituksen koronapäätöksentekoa on leimannut sekavuus ja ennakoinnin puute.

– Kriisistä nouseminen edellyttää ryhtiliikettä hallitukselta monin tavoin. Nyt on aika tarkastella, mikä toimii ja mikä ei – ja luotsata sitä kuuluisaa Suomi-laivaa kohti parempaa tulevaisuutta.

Elomaan mulaan yksi olennainen uudelleentarkastelun kohde on Suomen Eurooppa-politiikka.

– EU on käynyt läpi valtavan muodonmuutoksen siitä, kun Suomi päätti hypätä mukaan kelkkaan viime vuosituhannen loppupuolella. Asiansa paremmin hoitaneet jäsenvaltiot ovat joutuneet kasvavissa määrin pelastamaan ongelmissa rypeviä jäsenmaita.

– Kuilu pohjoisen ja eteläisen euroalueen välillä on kasvanut. Lisäksi unionin laajentumisen myötä niin sanottujen nettosaajien määrä on lisääntynyt ja maksajien lasku kasvanut. Koronan seurauksena käytännössä kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat enemmän tai vähemmän vaikeuksissa. Se, miten pitkään ongelmat jatkuvat ja mikä on niiden lopullinen hintalappu, selviää vasta lähitulevaisuudessa, Elomaa toteaa.

Elomaa muistuttaa, että Suomi on pienenä jäsenmaana ollut kiltin nettomaksajan roolissa.

– Tarvittava rohkeus puolustaa Suomen etua on loistanut poissaolollaan. Tämä nähtiin taas, kun EU-komissio esitti 750 miljardin euron elpymisrahastoa, josta 500 miljardia jaettaisiin tukina ja 250 miljardia lainoina. On sanomattakin selvää, että Suomi ottaa tässä miljardeja euroja takkiin.

Suomelle luvassa kymmenien miljardien lasku

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) totesi yllättyneensä siitä, kuinka suuri osa komission esittämästä rahoituspaketista on tukia, joita ei tarvitse maksaa takaisin. Tanska, Ruotsi, Hollanti ja Itävalta vastustivat esitystä, mutta Suomi ei.

– Nämä maat tulevat todennäköisemmin asettamaan omia ehtojaan rahoituspakettiin liittyen. Ne eivät purematta tule nielemään rahan lappaamista etelän pelastamiseksi. Mutta mitä tekee Suomi? Jatkammeko perinteisellä eurooppapolitiikan linjallamme ja hyväksymme mukisematta kaiken ja maksamme laskut kiltisti sitä mukaa, kun niitä tupsahtelee? Onko loputtoman nettomaksajan tie se minkä suomalaiset äänestäjät ovat ansainneet? Tähän on tultava muutos.

– Perussuomalaiset ovat ainoa selvästi EU-kriittinen eduskuntapuolue. Suomi tulee ottamaan koronan takia kymmeniä miljardeja lisää velkaa. Tässä tilanteessa emme voi hyväksyä miljardien heittämistä EU:n elvytyspakettiin. Äänestäjät ja veronmaksajat ansaitsevat parempaa eurooppapolitiikkaa, Elomaa sanoo.