Perussuomalaiset: Työvoiman vapaa liikkuvuus on aiheuttanut väestökriisin monissa Itä-Euroopan maissa ja luonut halpatyömarkkinat Länsi-Eurooppaan

Brexit on hallinnut keskustelua viimeisten kahden vuoden ajan. Brittejä on usein syytetty siitä, että he yrittävät noukkia rusinoita pullasta; eli pitää kiinni integraation eduista, mutta vapautua sen haitoista, aloitti perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron EU:n tulevasta kehityksestä pitänyt Mika Niikko.

– Juuri tällaiseen ajatukseen yhteistyön pitäisikin perustua. EU:n pitäisi olla yhteistyöelin, jonka avulla Euroopan kansat voivat ratkaista ja ehkäistä yhteisiä, kansalaisiaan koskettavia ongelmia.

Suuruudenhullu liittovaltioprojekti

Niikko totesi, että EU:sta on valitettavasti tullut suuruudenhullu liittovaltioprojekti, jonka keskeinen tavoite on paisuttaa omaa valtaansa jäsenmaiden kustannuksella.

– Yhteisvaluutta oli poliittinen utopia. Se on rampauttanut monen jäsenmaan talouden, ja se synnytti kymmenen vuotta sitten Kreikassa kriisin, jonka hintaa myös suomalaiset veronmaksajat maksavat vielä pitkään.

– Työvoiman vapaa liikkuvuus on aiheuttanut väestökriisin monissa Itä-Euroopan maissa ja luonut halpatyömarkkinat Länsi-Eurooppaan, myös Suomeen. Schengen-alue ja sisärajojen poistaminen mahdollistivat koko Eurooppaa ravistelleen siirtolaiskriisin.

Vähemmän yhdentymistä – enemmän itsenäisyyttä

Perussuomalaisten kanta on, että integraatiota, josta on vahinkoa Suomelle, pitää purkaa. Ongelmia ei pidä yrittää ratkaista lisäämällä yhdentymistä entisestään.

– Ratkaisu euron kriisiin ei ole se, että Bryssel kaappaa jäsenmaiden kansalaisilta mahdollisuuden hallita omia verorahojaan, vaan tarvittaessa euron alasajo. Ratkaisu siirtolaiskriisiin ei ole turvapaikkamenettelyn keskittäminen Brysseliin vaan sisärajavalvonnan palauttaminen.

– Suomen ja jäsenmaiden ei pidä hyväksyä sitä, että EU ei kykene ratkaisemaan yhteisiä ongelmia ja samaan aikaan estää jäsenmaita ratkaisemasta niitä kansallisesti, Niikko totesi.

Perussuomalaisten EU-poliittinen linja on, että Suomen etu ja itsemääräämisoikeus tulee näkyä päätöksiä tehtäessä. Jos siinä ei onnistuta on mietittävä muita ratkaisuja.