

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaiset vastustaa palkkojen polkemista sillä, että ulkomailta tuodaan Suomeen halvempia työntekijöitä korvaamaan suomalaiset työntekijät
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho totesi Ylen politiikkaradiossa eilen, että perussuomalaisen näkemyksen mukaan palkansaajalla on yleensä kaksi keskeistä intressiä: Ensinnä se, että Suomeen ylipäätään syntyy työpaikkoja ja toisaalta se, että omalla palkalla tulee toimeen.
Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset puolustaa molempia palkansaajan tavoitteita, mutta kumpikaan ei tällä hetkellä toteudu vasemmiston hallitsemassa Suomessa.
– Meillä pannaan tehtaita kiinni, työpaikat katoavat ja kiilusilmäisen ilmastopolitiikan ja korkean verotuksen vuoksi elinkustannukset ja liikkumisen kustannukset nousevat ja asumisen hinta kasvaa. Tällöin myös ihmiselle jää palkasta entistä vähemmän käteen, jolloin työn vastaanottamisen kannustavuus vähenee, Halla-aho sanoi Ylen politiikkaradiossa.
Työttömyysturvaa ei ole varaa jakaa koko maailmalle
Työntekijöille olennainen kysymys on toki myös työttömyysturvan taso. Perussuomalaisten linja on se, että Suomella on varaa hyvään työttömyysturvaan.
– Hyvään työttömyysturvaan on varaa, jos työttömien määrä pidetään vähäisenä ja jos asiakaskunnaksi rajataan oman maan väestö, Halla-aho totesi.
Halla-aho esitti samalla sen tosiasian, että työttömyyden hoitaminen on erittäin kallista, ja julkiset menot kasvavat, kun mitä enemmän ihmisiä on pois tuottavasta työstä ja työttömyysturvan piirissä.
– Silloin vaihtoehtoina on vain joko verottaa yhä ankarammin niitä, jotka vielä ovat töissä tai sitten on otettava velkaa ulkomailta. Juuri näin tämän päivän Suomessa tapahtuu.
Yksityissektorin työpaikkojen syntyminen on työväen etu
Halla-aho sanoi, että parasta työväen etujen ajamista on juuri sellainen politiikka, jolla edistetään yksityissektorin työpaikkojen syntymistä Suomeen ja toisaalta leikataan ihmisten asumisen, liikkumisen ja elämisen kustannuksia verotuksellisin keinoin.
Työehtosopimusten yleissitovuus asettuu Halla-ahon mukaan osaksi isompaa kokonaisuutta. Halla-ahon mukaan perussuomalaiset ei vastusta yleissitovuutta, mutta se ei ole enää ratkaisu työmarkkinoiden ongelmiin, kuten siihen, että työpaikkoja katoaa, eikä uusia synny tilalle.
– Jos nykyisessä tilanteessa jatketaan, eli että työn vastaanottaminen korkeiden asumis- ja elämiskustannusten vuoksi, ja että työpaikkoja kasvavien kustannusten vuoksi katoaa Suomesta, niin siinä tilanteessa yleissitovuus murtuu ja tuhoutuu omia aikojaan.
– Jos vasemmisto takertuu yksittäisiin, symbolisiin keinoihin, niiden lopputulos saattaa olla se, että työpaikkoja ei enää ole, Halla-aho sanoi.
Työntekijän palkkaamisesta tehtävä helpompaa
Perussuomalaiset vastustaa palkkojen polkemista sillä, että ulkomailta tuodaan Suomeen halvempia työntekijöitä korvaamaan suomalaiset työntekijät. Perussuomalaiset myös vastustaa sellaista verotus- ja ilmastopolitiikkaa, joka ajaa työpaikkoja pois Suomesta.
Halla-aho myös totesi, että perussuomalaiset haluaa kaikin tavoin tehdä työntekijän palkkaamisesta helpompaa.
– Moni pk-yrittäjä on sitä mieltä, että edes palkkataso ei ole ongelma, vaan ongelma on työvoiman sivukulut. Yritykset kyllä haluavat palkata työntekijöitä, mutta se on mahdollista vain, jos yritys menestyy – ja jos työvoiman kustannukset eivät verotuksen ja työn sivukulujen vuoksi kasva kohtuuttomiksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- yksityinen sektori työttömyyskorvaus palkkakustannukset palkansaajat elinkustannukset halpatyövoima Yritykset Sosiaaliturva Velanotto Vasemmisto perussuomalaiset talous Jussi Halla-aho työllisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho esittää työllisyyden vahvistamiseksi veronalennuksia sekä vientiä ja kauppaa tukevia uudistuksia: ”Oleellista on se, että työpaikkoja syntyy yksityissektorille”

Ylellä vieraillut politiikan tutkija leimasi halpatyövoiman vastustamisen rasismiksi – Purra joutui heti korjaamaan vääriä käsityksiä

Perussuomalaiset: Työn perässä Suomeen muuttaville 3 000 euron vähimmäispalkkaraja kuukaudessa, humanitaarinen maahanmuutto lopetettava kokonaan ja ulkomaalaisille opiskelijoille lukukausimaksut

Hallitus vie työpaikkoja pois ja tuo tilalle halpatyövoimaa polkemaan palkkoja – Grönroos: ”Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka enää puolustaa suomalaista työtä”

Perussuomalaiset moittii hallitusta puuttuvista työllisyystoimista sekä kyvyttömyydestä priorisoida ja karsia julkisia menoja: ”Velkaantuva Suomi ei voi jatkaa rahan kippaamista maailmanparantamiseen”

EKP huolissaan aiheuttamistaan riskeistä – kehottaa kansalaisia nielemään kiltisti elämisen kallistumisen
Viikon suosituimmat

STEA:n tarkastus paljasti järjestön käteislainoja tytäryhtiölle – vaatii avustuksia takaisin
STEA vaatii kotkalaiselta Kakspy ry:ltä takaisin 346 139 euroa avustuksia sen jälkeen, kun vuoden 2022 toimintaa koskeva tarkastus paljasti käteislainoja yhdistyksen osittain omistamalle tytäryhtiölle Kakspy Palvelut Oy:lle.

Sydänliitolla on 20 miljoonan euron sijoitussalkku – silti 50 000 euron puute uhkaa lopettaa sydäniskureiden paikannuspalvelun
Sydänliiton ylläpitämä sydäniskureiden paikannuspalvelu defi.fi on vaarassa loppua 50 000 euron vuosittaisen rahoituspulan vuoksi. Samaan aikaan liiton oma vuosikertomus paljastaa yli 20 miljoonan euron taseen ja miljoonan euron sijoitustuoton.

Sääntöä rikotaan jatkuvasti Uimastadionilla – Helsingin kaupunki: Ilman uima-asua peseytyminen koskee myös burkinia käyttäviä
Helsingin Uimastadionilla on tänä kesänä havaittu tapauksia, joissa burkinia ei ole riisuttu ennen altaaseen menoa tapahtuvaa peseytymistä varten.

Eduskunta koolle istuntotauolta – Mäkelä: ”Naurettavaa kesäteatteria”
Perussuomalaisten Jani Mäkelä muistuttaa, että vaatimuksista huolimatta eduskuntaa ei kutsuttu koolle kesällä 2022, jolloin silloinen omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen joutui selittelemään Fortumin miljardien eurojen tukea tytäryhtiölleen Uniperille.

STEA-avustusten kriteerit etenevät – pohjatyön teki mies, jonka oma järjestö menetti avustuksensa ja ajautui konkurssiin
Kansliapäälliköiden työryhmä luovutti heinäkuun alussa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanille ehdotuksen STEA-avustusten uusista kriteereistä, jotka ohjaavat ensi vuoden avustuspäätöksiä. Ehdotuksen pohjana on Mika Pyykön vuonna 2025 laatima selvitys sote-järjestöjen avustuksista. Pyykkö toimi tuolloin myös Aivoliiton toiminnanjohtajana — järjestössä, joka muutama kuukausi selvityksen julkaisun jälkeen todettiin käyttäneen avustuksia väärin ja ajautui konkurssiin.

Kielitaitovaatimuksista luovuttiin aikoinaan maahanmuuttajien vuoksi – Opetushallitus raportoi nyt ongelmista
Ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimuksista luovuttiin vuonna 2017 maahanmuuttajien vuoksi. Lähes kymmenen vuotta myöhemmin Opetushallitus raportoi itse, millaisia ongelmia päätös on tuottanut.

Kansa otti lain omiin käsiin Etelä-Afrikassa – kaikki laittomasti maassa olevat halutaan ulos
Maahanmuuttokriittiset ryhmät kehottivat laittomasti maassa olevia siirtolaisia ottamaan jalat alleen ja poistumaan Etelä-Afrikasta heinäkuun alkuun mennessä. Köyhät käyvät nyt köyhien kimppuun ja mustat toisten mustien kimppuun. Tuhannet muista Afrikan maista lähtöisin olevat ihmiset ovatkin jo paenneet takaisin kotiseudulleen.

Migri: Toistakymmentä kiintiöpakolaisehdokasta hylätty turvallisuussyistä – tarkkoja lukuja ei kerrota
Vuosina 2024–2026 toistakymmentä UNHCR:n esittämää kiintiöpakolaisehdokasta on jäänyt valitsematta Suomeen, koska heidän on arvioitu vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Tarkkoja lukuja tai kansallisuuksia maahanmuuttovirasto ei kerro.

Britannia esti Sebastian Tynkkysen maahantulon – europarlamentaarikko paheksuu sananvapauden kaventamisesta
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo somekanavillaan, että hänen pääsynsä Britanniaan estettiin viime hetkillä. Hänen oli määrä puhua konservatiivien konferenssissa. Tynkkynen julkaisi keskiviikkona Instagramissa ja X:ssä videon, jossa hän kertoo saaneensa kaksi tuntia ennen lentoa tiedon maahantulon epäämisestä. Ilmoituksen mukaan ”hänen läsnäolonsa ei palvelisi yleistä etua".

Laaja törkeä huumausainerikosvyyhti: 200 kiloa amfetamiinia, kymmeniä kiloja kokaiinia – tuomituista valtaosa ulkomaalaistaustaisia
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi viime viikolla 18 henkilöä laajassa törkeiden huumausainerikosten kokonaisuudessa. Tuomioihin sisältyi myös yksi ampuma-aserikos. Oikeuden mukaan rikosvyyhdissä liikkui satoja kiloja huumausaineita, joita tuotiin Ruotsista Suomeen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää












