

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten kansanedustajat: TKI-panostuksissa on huomioitava määrän lisäksi laatu
Hallitus tavoittelee Suomen TKI-rahoituksen nostoa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Perussuomalaisten kansanedustajat Sakari Puisto, Minna Reijonen, Kaisa Garedew ja Jaana Strandman pitävät TKI-rahoituksen nostoa välttämättömänä talouskasvun ja hyvinvointivaltion turvaamiseksi mutta muistuttavat, että määrän lisäksi on pidettävä huoli myös tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden laadusta.
Eduskunnassa keskusteltiin keskiviikkona valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotisesta suunnitelmasta. Suunnitelmalla linjataan TKI-investointeihin ohjattua rahoitusta. Hallitus tavoittelee parlamentaarisen sovun mukaisesti Suomen TKI-rahoituksen nostoa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
‒ Eurooppa on jäänyt jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa monilla sektoreilla. Siinä missä Yhdysvallat ja Kiina ovat innovoineet nopeasti uutta ja isolla skaalalla, on EU:ssa keskitytty liialti sääntelykysymyksiin. Suomella on kuitenkin huomattavaa kärkiosaamista juurikin kriittisillä aloilla, mitä on pystyttävä saamaan käyttöön, talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto muistuttaa.
‒ Suomalainen tutkimus on maailman huippua, ja nyt tarvitaan näitä hallituksen toimia, jotta saadaan innovatiivisuus, potentiaali ja osaaminen realisoitua talouskasvuksi, toteaa kansanedustaja Kaisa Garedew.
TKI-rahoituksella lisää vientiä
‒ Yritysinnovaatioihin tähtäävällä TKI-rahoituksella tulee saada lisää vientiä. Hallituksen satsaaman tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden tulee olla näkyvää ja tuottavaa, Jaana Strandman painottaa.
Edustaja Strandman tulee Suomen metsäisimmästä maakunnasta Etelä-Savosta, jossa pitää kehittää erityisesti puun jatkojalostamista ja sitä kautta lisätä vientiä.
‒ TKI-panostukset auttavat osaltaan myös sote-järjestelmämme ongelmien ratkomisessa. Hallituksen budjettiriihessä päättämä Suomen Akatemian tutkimushankevaltuuteen sisältyvä 18 miljoonan euron lisäpanostus sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuuden parantamiseen on enemmän kuin tervetullut, kansanedustaja Minna Reijonen sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tutkimus- ja kehittämisrahoitus tutkimus ja kehitys Jaana Strandman sosiaali- ja terveydenhuolto osaaminen Kaisa Garedew hyvinvointivaltio Minna Reijonen Talouskasvu Sakari Puisto Vienti Innovaatiot
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kiina hankkii tiedustelupomojen mukaan laittomasti ja järjestelmällisesti huipputeknologiaa länsimaista – uhkaa koko demokraattisen järjestelmän tulevaisuutta

Perussuomalaisten Koskela: Hallituksen politiikka vie Suomea oikeaan suuntaan

Talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto: Lisäsopeutukset vielä mahdollisia mutta lähtökohta on, että näillä mennään

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta uskoo huomiseen: Suomella hyvät edellytykset maailmanluokan menestykseen neljännen teollisen vallankumouksen myötä
Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?
Vasemmistoliitto kannustaa jopa puoluejohtonsa suulla terveitä työikäisiä ihmisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa. Nykyvasemmisto väittää työnteon rajoittavan vapautta ja liittää tähän vapauteen työssäkäyvien velvollisuuden toimia rahoittajina.

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”
Entisenä Meta-lobbarina tunnettu europarlamentaarikko Aura Salla (kok) vaati tällä viikolla Suomea ja EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen.

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.

Suomessa saa yhä sosiaaliturvaa pelkän asumisen perusteella – malli alkaa olla jo aikansa elänyt
Suomeen on ajan kuluessa vähitellen rakentunut sosiaalivaltio, jonka menot on mitoitettu Nokia-klusterin huumavuosien mukaisiksi. Budjettivaje on nyt luokkaa 13 miljardia euroa, eli valtion ja kuntien rahat eivät riitä kaikkiin saavutettujen etujen ja tukien kattamiseen. Korjausliike on nyt menossa ja päämäärä on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.















