Perussuomalaisten Koskela: Sopeutustoimien kanssa ei pidä hidastella

Eduskunnassa käytiin keskiviikkona julkisen talouden suunnitelman palautekeskustelu. Julkisen talouden suunnitelmassa asetetaan talouspolitiikkaa ohjaavat ja rajaavat menokehykset tulevaksi neljäksi vuodeksi. Suunnitelmaan sisältyy hallituksen yhdeksän miljardin sopeutuspaketti.

– Viime kaudella pääministeri Sanna Marinin hallitus luopui kehysmenettelystä — osin silloisten kriisien seurauksena mutta myös vastuuttoman talouspolitiikan vuoksi. Tällä kaudella on haluttu palauttaa kehysmenettelyn uskottavuus ja sen tuoma talouspolitiikan ennustettavuus, perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela totesi puheenvuorossaan.

Koskela muistutti, että Suomessa on vuosikausia eletty yli varojen ja on jääty kauas pohjoismaisesta kehityksestä. Samaan aikaan Ruotsissa ja Tanskassa tehdään ylijäämäisiä talousarvioita.

– Vaikea taloustilanne on tehnyt hyvinvointivaltion palveluiden turvaamisesta vähintäänkin haastavaa. Maksamme ennätyspaljon veroja ja maksuja, mutta sillä ei ole kyetty turvaamaan riittäviä ja oikea-aikaisia palveluita, ja ilman taloutta sopeuttavia toimia tilanne menisi vielä paljon huonommaksi, muuttuisi suorastaan katastrofiksi, Koskela korosti.

Koskela painotti, että rakenteellisten uudistusten kanssa ei pidä enää viivytellä eikä niitä voi siirtää tulevaan odottamaan parempia aikoja. Hallitus onkin ollut toimissaan ripeä. Valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan asetetuista työllisyystoimista jopa yli 70 prosenttia on jo toteutettu. Niiden vaikutuksia alkaa näkyä jo ensi vuonna työllisyyden kohentumisena. Tilannetta auttaa myös ennustettu suhdanteen vaimea kohentuminen.

Kunnilla edessä vaikeat ajat

Kuntataloudessa on muutama viime vuosi eletty parempia aikoja johtuen koronatuista sekä soteuudistuksen niin sanotuista verohännistä. Koskela huomautti, että kunnilla on kuitenkin edessä paluu koronaa edeltävään vaikeaan aikaan.

– Niin kunnat kuin hyvinvointialueet ovat vielä murrosvaiheessa, jossa tehtävien ja vastuiden yhteensovittaminen hakee vielä uomaansa. Tässä kokonaisuudessa tarvitaan nykyistä parempaa johtamista. TE24-uudistus tuo väistämättä haasteita myös kunnille, eikä vähiten palkkojen sopimuskorotusten tai palkkaharmonisoinnin vuoksi. Mahdollinen työvoimapula nostaa vielä henkilöstöresurssin hintaa, Koskela huomautti.

Kehysriihessä tehtiin päätös vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita siten, että se vahvistaisi julkista taloutta 100 miljoonalla eurolla jo ensi vuoden alusta. Vuodesta 2025 alkaen hallitus on linjannut myös pysyvästä noin 277 miljoonan euron lisäyksestä, jolla lievennetään viime vuoden marraskuussa sote-siirron päivityksestä aiheutunutta valtionosuuden vähennystä.

– Tämä hallituksen linjaama 100 miljoonan euron säästötavoite kuntien tehtäviä vähentämällä voi kuitenkin aikataulullisesti tuoda tiettyjä vaikeuksia. Muistetaan, että kunnissa tehdään samaan aikaan myös omia sopeutumistoimia, Koskela totesi.