

Pirkanmaalta eduskuntaan noussut Veikko Vallin: Perussuomalaisten voitto oli nähtävissä vaaliteltoilla jo etukäteen
Vaalivoiton myötä eduskuntaan nousee jopa 24 uutta perussuomalaisten kansanedustajaa. Yhteensä perussuomalaisten ryhmässä on 39 kansanedustajaa.
Yrittäjätaustainen Veikko Vallin lunasti ennakko-odotukset ja saavutti Pirkanmaalta eduskuntapaikan 4 564 äänen voimalla. Vallin on toiminut perussuomalaisissa jo aikaisemmin, sillä hän oli 2003 mukana rakentamassa nyrkkeilijä Tony Halmeen menestyksellistä vaalikampanjaa Helsingissä.
Vallin lähtee hyvillä mielin parlamenttiin ajamaan koko kansan asioita.
– Kansanedustajan tehtävä on elämänmuutos, joka tulee mielenkiintoiseen vaiheeseen omassa elämässäni. Eduskunnassa aion toimia kuten ennenkin, eli edistän niitä asioita, joiden vuoksi minut on valittu, Vallin sanoo.
Kansaa kiinnostavat arjen asiat
Hänen kärkiteemojaan ovat olleet erityisesti Suomen turvallisuus, yrittäjien aseman parantaminen sekä vanhustenhuollon tason nostaminen. Vallin sanoo yllättyneensä iloisesti omasta äänimäärästään, mutta perussuomalaisten vaalivoitto oli hänen mukaansa nähtävissä jo etukäteen.
– Se on näkynyt jo pitkään vaaliteltoilla ja kaikissa puolueen tilaisuuksissa. Väkeä on riittänyt. Perussuomalaiset nousivat voittoon siitä syytä, että meillä on oikeita vaaliteemoja, jotka vaikuttavat ihmisten arkeen. Niille on tilausta kansan parista, Vallin sanoo.
Luottamus perussuomalaisiin palautui
Lapin vaalipiiristä eduskuntaan valittu kansainvälisen sairaanhoidon erityisasiantuntija Kaisa Juuso keräsi 5 758 ääntä.
– Olen tyytyväinen omaan äänimäärääni ja tietysti myös perussuomalaisten kokonaistulokseen. Se kertoo siitä, että kansan luottamus perussuomalaisiin on palautunut. Puheenjohtaja Jussi Halla-aholla on ollut tässä suuri merkitys. Vaalivoitto osoittaa myös, että perussuomalaisten kenttä ei ole lähtenyt niiden henkilöiden mukaan, jotka loikkasivat eduskuntaryhmästä kesällä 2017.
Perussuomalaiset profiloituivat näissä eduskuntavaaleissa muista puolueista erottuvalla, realistisella ja teollisuusmyönteisellä ilmastopolitiikalla.
– Ilmastoasiat tulivat selkeästi esille kentällä vaalikampanjan aikana. Samoin maahanmuutto erilaisine lieveilmiöineen huolestuttaa ihmisiä.
Juusoa kiinnostaisi jatkossa vaikuttaminen erityisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.
– Sen tarkemmin en ole vielä miettinyt. Asiakysymyksissä kykenen varmasti myös tarvittaessa tekemään yhteistyötä muiden puolueiden kansanedustajien kanssa. Katsotaan nyt ensiksi, miten hallitusneuvottelut lähtevät etenemään, Juuso sanoo.
Medialla peiliin katsomisen paikka
Brother Christmas –hyväntekeväisyyshahmona tunnettu yrittäjä Ari Koponen nousi ensiyrittämällään eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä keräten 5413 ääntä.
– Nyt on hyvä fiilis. Vaalikampanjaa tein sen minkä ehdin, vuorotyön ja opintojeni ohella. Tavoitteeni oli saada 5 000 ääntä ja se raja meni jopa rikki. Kiitän kaikkia äänestäjiä, Koponen sanoo iloisena.
Hän uskoo, että perussuomalaisten uudella ryhmällä on eduskunnassa vahvaa vaikutusvaltaa.
– Se on hyvä asia myös hallitusneuvotteluja ajatellen. Toki meidän pitää pystyä tekemään hyviä päätöksiä myös yli puoluerajojen.
Tulevaisuuden haasteista Koponen nostaa esille nuorten hyvinvoinnin heikkenemisen ja syrjäytymisen, jonka torjumiseksi Koponen aikoo toimia eduskunnassa.
– Syrjäytyminen käy lopulta kalliiksi valtiolle. Tämän vuoksi nuoriin tehtävät satsaukset ja ennaltaehkäisevät toimet kannattaa tehdä niin aikaisin kuin mahdollista. Kyse on arvovalinnoista ja viime kädessä päätöksistä, mihin halutaan ohjata rahaa. Syrjäytymisen ehkäisemiseen tarvittavaa rahaa voidaan leikata yritystuista ja maahanmuutosta, Koponen sanoo.
Päättäjät unohtaneet suomalaisten asiat
Savo-Karjalan vaalipiiristä eduskuntaan valittiin 5 793 äänellä lähihoitaja, sairaanhoitajaopiskelija Sanna Antikainen.
– Nyt on hyvä ja onnellinen fiilis. Nyt vain väsyttää, mutta edessä olisi vielä yövuoro töissä. Olen yrittänyt tavoittaa työnantajaani jos onnistuisin siirtämään vuoron, Antikainen sanoi eilen maanantaina.
Hän uskoo, että perussuomalaisten vaalivoiton takana on ollut tyytymättömyyttä siihen, että päättäjät ovat sivuuttaneet tavallisen suomalaisen asiat.
– Suomessa harjoitettu maahanmuuttopolitiikka on heikentänyt Suomen kokonaisturvallisuutta ja siihen halutaan muutosta. Äänestäjien asialla tässä siis ollaan. 39 perussuomalaista kansanedustajaa on niin vahva ryhmä, että ei meitä voi sivuuttaa päätöksenteosta, Antikainen sanoo.
Antikaisen mukaan kansalaisten tulisi saada enemmän tietoa eduskunnan päätöksenteosta.
– Minulla on tarkoituksena myös eri tavoilla pitää yhteyttä äänestäjiin ja kertoa heille, mitä eduskunnassa tapahtuu.
Halla-aho palasi europarlamentista
Helsingistä eduskuntaan palaa yhden europarlamenttikauden jälkeen perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Hänet valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran jo 2011.
Muut uudet perussuomalaisedustajat ovat Vilhelm Junnila, Sebastian Tynkkynen, Jenna Simula, Juha Mäenpää, Riikka Purra, Jussi Wihonen, Kristian Sheikki Laakso, Lulu Ranne, Mari Rantanen, Mauri Peltokangas, Minna Reijonen, Sakari Puisto, Mikko Lunden, Jari Koskela, Riikka Slunga-Poutsalo, Jukka Mäkynen, Veijo Niemi, Ano Turtiainen ja Jouni Kotiaho.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ano Turtiainen Mikko Lunden Kristian Sheikki Laakso Jussi Wihonen Ari Koponen Jouni Kotiaho kansanedustajat Jari Koskela Veikko Vallin Kaisa Juuso Mauri Peltokangas Minna Reijonen Riikka Purra Veijo Niemi Vilhelm Junnila Sanna Antikainen Juha Mäenpää Jukka Mäkynen Mari Rantanen Lulu Ranne Sakari Puisto Sebastian Tynkkynen Jenna Simula Riikka Slunga-Poutsalo perussuomalaiset Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mauri Peltokangas nousi kansanedustajaksi hurjalla äänimäärällä: ”Suuri kiitos kaikille äänestäjille”

Perussuomalaisille 39 kansanedustajaa

Halla-ahosta tuli valtakunnan ääniharava taskurahalla – 30 527 äänen kappalehinnaksi tuli vain 0,01 euroa
Viikon suosituimmat

Ilta-Sanomat teetti faktantarkistuksen Teemu Keskisarjan puheista, mutta lukijoille ei kerrota, että faktantarkistaja on vihreissä vaikuttanut kuntapoliitikko
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.

Teemu Keskisarjan kolumni: V-sana, T-sana ja R-sana

Teemu Keskisarja: Väestönvaihto on ruma sana, mutta se on totta
Eilisessä A-studiossa Yle oli etukäteen tavoitellut asetelmaa, jossa maahanmuuton haittoja ja kustannuksia veronmaksajalle hämärretään tunnepuheella ja pöyristelyllä. Tällä kertaa Yle ei täysin onnistunut.

Päivän pointti: Vihreiden Sofia Virran puheet työtä tekevistä maahanmuuttajista ovat suuresti liioiteltuja

Helsingin Sanomat kaivoi esille asiantuntijan, joka lausuu huntukiellon olevan islaminvastaisuutta – Purra: ”Väitteet eivät kestä loogista ja moraalista tarkastelua”

Juutalaisia vihaava ”transnainen” murhasi lapsia katolisessa koulussa USA:ssa
Minneapolisissa tapahtui kouluammuskelu, jossa hyökkääjä tappoi kaksi lasta ja haavoitti lähes kahtakymmentä. Suomen valtamedia jätti järjestelmällisesti kertomatta, että ampuja oli Trumpia ja juutalaisia vihaava "transnainen".

Teemu Keskisarja: Maahanmuuton lieveilmiöistä pitää puhua oikeilla nimityksillä – ”Työperäinen on valheellinen sana”
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.

Veronmaksajien rahaa palaa vammaisten ”työllistämiseen” – hankehumppaa ilman konkreettisia tuloksia
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.