

LEHTIKUVA
Polvinen: Venäjän rajan vastaisille alueille tarvitaan vahvaa tukea – erillisrahoitusinstrumentti ratkaisevassa roolissa
Itämeren parlamentaarikkokonferenssin pysyvä komitea kokoontui pohtimaan ajankohtaisia ja tulevaisuuden haasteita yhdessä Baltian ja Pohjoismaiden europarlamentaarikkojen kanssa Brysselissä Belgiassa.
Suomea kokouksissa edustanut Itämeri-valtuuskunnan varapuheenjohtaja Mikko Polvinen (ps.) korosti rahoitusinstrumentin tarpeellisuutta erityisesti etulinjan valtioiden infrastruktuurin ja elinvoiman kehittämiseksi kompensoimaan Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia mutta myös vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.
Turvallisuutta vahvistettava kaikin keinoin
Kansanedustajat ja europarlamentaarikot olivat yksimielisiä siitä, että muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa kollektiivista turvallisuutta, puolustusta sekä poliittista vaikutusvaltaa tulisi vahvistaa kaikin keinoin, myös parlamentaarisen diplomatian avulla.
Pysyvän komitean kuultavina olivat Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen ja Naton innovaatioista, hybridi- ja kyberturvallisuudesta vastaava apulaispääsihteeri Jean-Charles Ellermann-Kingombe. Itämeri-parlamentaarikot vaihtoivat heidän kanssaan ajatuksia muun muassa Euroopan unioniin kohdistuvista kyber- ja hybridihyökkäyksistä, häiriönsietokyvyn vahvistamisesta sekä EU:n ja Naton kumppanuuden vahvistamisesta.
Itämeren alueen strategioista keskusteltiin
Pysyvä komitea keskusteli myös Euroopan parlamentin varapuhemies Roberts Zīlen kanssa ja kuuli europarlamentaarikko Virginijus Sinkevičiusia EU:n Itämeren aluetta koskevista strategioista, Euroopan komission kiertotaloudesta vastaavaa johtajaa Aurel Ciobanu-Dordeaa sekä kalastus- ja valtameriasioista vastaavaa komission jäsentä Cóstas Kadísia.
Baltian maiden ja Pohjoismaiden europarlamentaarikkojen tapaamiseen osallistui Pohjoismaiden neuvoston tarkkailijana myös kansanedustaja Krista Mikkonen (vihr.).
Itämeren parlamentaarikkokonferenssi syntyi aikanaan Suomen aloitteesta, ja siihen kuuluu kymmenen kansallista parlamenttia ja seitsemän alueellista lainsäädäntöelintä Itämeren ympäriltä. Yhteistyö Venäjän kanssa on ollut jäissä sen jälkeen, kun Venäjä helmikuussa 2022 hyökkäsi Ukrainaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Itämeri-valtuuskunta erillisrahoitusinstrumentti Cóstas Kadís Aurel Ciobanu-Dordea Roberts Zīle Jean-Charles Ellermann-Kingombe Virginijus Sinkevičiusin Mikko Polvinen Jukka Savolainen Krista Mikkonen Itämeri Euroopan unioni Venäjä nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Peltokangas käännytyslaista: Olen tosi luottavainen siihen, että tästä saadaan hyvä lopputulos

Perussuomalaiset haluaa Suomen kantavan vastuunsa Naton yhtenä turvallisuudentuottajana

Itämeren energiaturvallisuus on keskeinen osa Suomen turvallisuutta – ”Tiiviimpi yhteistyö alueen maiden kanssa parantaa kriisivalmiuttamme ja varautumistamme”

Puhemies Halla-aho: Suomen ja Viron suhteet ovat nyt läheisemmät kuin koskaan – “Venäjän hyökkäyssota alleviivaa tarvetta vahvemmalle yhteistyölle monella alalla”
Viikon suosituimmat

Jari ”Suomessa ei ole katujengejä” Taponen erosi poliisin palveluksesta – perusti konsulttifirman
Sosiaalisessa mediassa kuuluisaksi tullut ylikomisario Jari Taponen on eronnut poliisin palveluksesta. Hän on perustanut oman konsulttiyrityksen, joka tarjoaa palveluksiaan muun muassa kaupungeille ja medialle. Erosta ilmoittaessaan Taponen syytti Helsingin poliisin johtoa politisoitumisesta ja poliisien vaientamisesta. Myös Taposta itseään on syytetty poliisityön politisoimisesta ja toisinajattelijoiden vainoamisesta. Tässä jutussa on yhteenveto ylikomisario Taposen värikkäästä urasta poliisina.

Antikainen: Kaasuputkimies Heinäluoman irvailu sai nolon lopun – venäläissotilaita ryömi kaasuputkissa Ukrainassa
Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.

Pirkko Ruohonen-Lerneriltä kovaa kritiikkiä demarien Eero Heinäluomalle: “Kieroilun mestari, josta Putinkin on hänet palkinnut korkea-arvoisella mitalilla”
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.

Vihreä kupla puhkesi – akkuvalmistaja Northvolt konkurssiin
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.

Kristittyjä vainotaan ympäri maailmaa median vaietessa – Antikainen: Sisäministeri Mari Rantanen on toiminut oikein
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.

Dosentti Ari Helo moittii lukion historiankirjaa: ”Halutaanko koululaisille antaa naiiviin utopistinen kuva Euroopan ulkopuolisten alueiden historiasta ennen kolonialismin kautta?”
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.

Perussuomalaiset Opiskelijat: “Maahanmuuttajakiintiöt eivät kuulu korkeakoulujen yhteishakuun”
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.

Melko erikoista: Vieraskielisille oma väylä korkeakouluun – ”Yliopiston on pystyttävä vastaamaan muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa”
Suomen yliopistoja riivaa sekin epäkohta, että eritaustaiset väestönosat eivät ole samalla tavalla edustettuina korkeakouluissa. Jyväskylän yliopisto on keksinyt epäkohtaan mainion ratkaisun: tehdään suomea toisena kielenä koulussa lukeneille oma väylä yliopistoon. Näin pystytään vastaamaan “muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa".

Saksalta puuttuu sotilaita, aseita ja maanpuolustustahtoa – rämäkuntoinen armeija halutaan panna kuntoon satojen miljardien velkarahalla
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.

40 vuoden taistelu on ohi ja terroristijärjestö PKK laski aseensa – Suomen 16 000 kurdille avautui toivo paluusta kotiin
Kurdien terroristijärjestö PKK lopetti aseellisen taistelun Turkissa ja avasi samalla aivan uusia näkymiä maailman suurimmalle etniselle ryhmälle ilman omaa valtiota. Poliittinen ratkaisu luo pohjan kurdien valtiolliset rajat ylittävän asuinalueen rauhoittumiselle. Turvallinen tila mahdollistaa pakolaisiksi lähteneiden paluun rakentamaan kotiseutunsa ja kansansa uutta tulevaisuutta.