PS ei hyväksy Suomen suhteellisesti muita EU-maita suurempia päästötavoitteita: ”On mahdollista, että sitovia tavoitteita ei voida saavuttaa ilman maatalouden alasajoa”

Perussuomalaiset kansanedustajat ja talousvaliokunnan jäsenet Veikko Vallin, Minna Reijonen ja Sakari Puisto jättivät eriävän mielipiteen valtioneuvoston kirjelmään Euroopan komission ehdotuksesta LULUCF-asetuksen ja hallintomalliasetuksen muuttamisesta. Perussuomalaisten mielestä maailman kunnianhimoisimman ilmastopolitiikan hintana saattaa olla maatalouden alasajo.

– Valtioneuvosto ajaa tietoisesti ja julkisesti maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa. Perussuomalaisten mielestä esityksessä on ongelmia, joita valiokunnan lausunto ei mainitse. Esitys on taloudellisilta vaikutuksiltaan Suomelle ankara eikä huomioi maamme erityispiirteitä, toteaa Veikko Vallin.

Vähennystavoitteissa tulisi painottaa kustannustehokkuutta

Suomen väestö on noin 1,3 prosenttia EU:n väestöstä, ja maamme bruttokansantuote on noin 1,8 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Kuitenkin jäsenvaltioiden vähennystavoitteista vuosille 2026–2030 Suomen osuus olisi 5,7 prosenttia. Jäsenvaltiokohtaisen laskennan pohjana ovat jäsenvaltion hoidetun maan pinta-ala ja vuosien 2016–2018 nettopäästöt.

– Vähennystavoitteita asetettaessa, etenkin, jos ne ovat sitovia ja sanktioituja, tulisi nyt valitun mekaanisen laskutavan sijaan painottaa päästövähennyksien kustannustehokkuutta. Vähennyksiä kannattaisi toteuttaa siellä, missä toteuttaminen on edullisinta, sanoo Sakari Puisto.

Onko edessä maatalouden alasajo?

Esityksen mukaan maatalous otettaisiin vuodesta 2031 alkaen mukaan LULUCF-sektorin laskentaan. Tästä seuraisi, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen maataloussektorilla tulisi pakolliseksi. Vaadittujen päästötavoitteiden aikaansaaminen olisi hyvin vaikeaa.

– On pidettävä mahdollisena, että sitovia tavoitteita ei voida saavuttaa ilman maatalouden alasajoa. Esitys saattaisi siten vaarantaa suomalaisten korkean elintarvikeomavaraisuuden, ruokaturvan ja ruoantuotannon kannattavuuden. Kansallinen liikkumavara on tässä asiassa riittämätöntä, toteaa Minna Reijonen.

Suomen metsäsuvereniteetti heikkenee

Esityksen mukaan komissio antaisi täytäntöönpanosäädöksen jäsenmaiden kasvihuonekaasujen kehityspolusta ja vuosittaisista poistumatavoitteista. Lisäksi komissio antaisi delegoidun säädöksen, joka koskee muutosta puutuotteiden tilinpidosta hiiltä varastoivien tuotteiden tilinpidoksi.

– Tämä laajentaisi tuoteluokkia, joiden hiilensidontavaikutus otetaan mukaan kasvihuonekaasujen tilinpidossa. Nähdäksemme tässä siirretään EU:lle merkittävää määrittelyvaltaa maamme päästötavoitteista pitkäksi aikaa, ja samalla metsäsuvereniteettimme heikkenee. Vastustamme päätäntävallan siirtoa EU:lle, sanovat perussuomalaiset.

Ensimmäisellä laskentakaudella 2021–2025 pysytään aiemmin sovitussa järjestelmässä. Vasta toisella kaudella, 2026–2030, päästötavoitteita kiristettäisiin tosissaan. Perussuomalaisten mielestä kohtuulliset siirtymäajat ovat sinällään usein perusteltuja, mutta tämä tekee myös poliittisesti liian helpoksi tehdä raskaita päätöksiä, kun käytännön toteutuksesta ja tulevien taloudellisten menetysten maksajista joutuvat päättämään vasta seuraavat hallitukset.

– Hieman samalla tavalla kuin nyt tehty velka on pois lapsiltamme, myös hallitusten seuraavien hallitusten puolesta tekemät sitovat päätökset ovat demokratian kannalta ongelmallisia.