

LEHTIKUVA
PS-kansanedustajat vaativat Yleltä selvitystä kohutuista monimuotoisuuskoulutuksista ja rahankäytöstä
Ylen hallintoneuvoston jäseninä toimivat perussuomalaisten kansanedustajat Jari Ronkainen, Teemu Keskisarja, Jaana Strandman ja Joakim Vigelius vaativat Yleltä selvitystä mediassa nousseisiin tietoihin Ylen järjestämistä monimuotoisuus- ja inkluusiokoulutuksista sekä Ylen rahankäytöstä.
Iltalehden tänään julkaisemassa kolumnissa toimittaja Sanna Ukkola luettelee erilaisia toimenpiteitä, joilla Ylen kerrotaan pyrkineen lisäämään vähemmistöjen edustusta aina rekrytoinnista ohjelmien käsikirjoittamisen tarkistamiseen. Kolumnissa Ylellä kerrotaan olevan nykyisin ohjelmien mahdollista loukkaavuutta arvioivien ‘’sensitiivisyyslukijoiden’’ lisäksi myös ‘’sensitiivisyyskatsojia’’’ ja ‘’sensitiivisyystekijöitä’’.
– Ylen toimintaan on viime viikkoina kohdistunut useita vakavia syytöksiä niin talouden, tehokkuuden kuin nyt monimuotoisuuden edistämisenkin osalta. Vaadimme Yleltä perusteellista ja julkista selvitystä asiasta, toteaa kansanedustaja ja hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Jari Ronkainen.
Kysymyksiä herättää myös Ukkolan viestipalvelu X:ssä julkaisema video, jossa ilmeisesti Ylen monimuotoisuuskoulutuksessa olisi esitelty mahdollisuutta rekrytointeihin ansioluetteloiden ja osaamisen sijaan Ylellä kaivattujen näkökulmien perusteella.
– Ei aina tarvi olla edes sitä osaamista, vaan me yritetään todentaa, onko sulla sellaisia näkökulmia, mitä me kaivataan, toteaa väitetysti Yleä edustava henkilö Ukkolan julkaisemalla videolla.
Ylen vastattava veronmaksajille
Ukkola julkaisi viestipalvelu X:ssä myös kuvan, joka hänen mukaansa on Ylen käyttämää tilastointia muun muassa haastateltujen nimestä, näkökulmasta, sukupuolesta, iästä, asumisesta, roolista sekä etnisyydestä. Ukkolan mukaan Ylen toimittajille olisi maksettu ’’kannustinpalkkiota inklusiivisuuskriteerien täyttämisestä’’.
Perussuomalaisten hallintoneuvostossa vaikuttavat kansanedustajat pitävät Yleen kohdistuvia syytöksiä vakavina. Heidän mukaansa epäilyt esimerkiksi henkilön etnisyyden vaikutuksesta Ylelle haastateltavien valintaan sekä rekrytointien perustuminen osaamisen sijaan ‘’kaivattuihin näkökulmiin’’ murentavat luottamusta Ylen puolueettomuuteen ja tasapuoliseen tiedonvälitykseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius kirjoittaa viestipalvelu X:ssä odottavansa Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilalta selvitystä asiasta.
Pitääkö tämä paikkaansa @merjaya?
Meille hallintoneuvoston jäsenille vastikään vakuuteltiin, ettei tällaista tökeröä kirjanpitoa ja syrjintäperustetta haastateltavien valinnassa olisi.
— Joakim Vigelius (@joakimvigelius) July 4, 2024
– Suomalaiset veronmaksajat rahoittavat Yleä väkilukuun ja taloutemme kokoon suhteutettuna enemmän kuin vastaavia yleisradioyhtiöitä rahoitetaan muissa Pohjoismaissa saati Euroopassa. Ylen on vastattava esille nousseista epäkohdista suoraan rahoittajilleen eli veronmaksajille, Vigelius painottaa.
Moninaisuus ei saa olla valintaperuste
Ilta-Sanomat uutisoi jo aiemmin Ylen toimittajasta, joka olisi saanut huomautuksen siitä, että hänen jutuissaan oli “liikaa heteromiehiä”. Perussuomalaiset kansanedustajat haluavat nyt tietää, paljonko Yle on budjetoinut monimuotoisuustoimintaansa rahaa vuosittain, mihin konsulttitoimistojen kanssa tehdyt sopimukset perustuvat ja paljonko muille ulkopuolisille puhujille maksetaan palkkioita.
– Journalistisia valintoja, vastuullista tiedonvälitystä ja rekrytointeja tehdään aivan väärältä pohjalta, jos henkilöt valitaan asiantuntemuksen ja osaamisen sijaan lähtökohtaisesti vähemmistöedustamisen tai moninaisuuden perusteella, toteaa kansanedustaja Jaana Strandman.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kannustinpalkkiot Jaana Strandman rekrytoinnit Sanna Ukkola Joakim Vigelius etniset vähemmistöt Teemu Keskisarja rahankäyttö selvitys Yleisradio asiantuntijat veronmaksajat puolueellisuus Moninaisuus Ylen hallintoneuvosto Merja Ylä-Anttila Jari Ronkainen perussuomalaiset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Yle on taulukoinut joidenkin vieraidensa sukupuolen, etnisen taustan, kehon ja mielen – ministeri Wille Rydman: “Nyt on sakeaa”

Punavihreän Ylen päätoimittaja ei löydä Ylestä punavihreää kuplaa – ei vakuuta somea: ”Kalakaan ei näe akvaarion ulkopuolelle ja luulee, että puheet vedettömästä maailmasta ovat ääriainesten juttuja”

Painostustapauksesta uutta tietoa: Matti Apunen kovistellut myös kansanedustajaa, joka kuuluu Ylen rahoitusta arvioivaan työryhmään

Teemu Keskisarjan kolumni: Yleisradio sonnia lypsämässä

PS-Nuoriso arvostelee Yleisradion toimintaa – “Nämäkö ovat Ylen ydintehtäviä?”

Yle valkopesi iranilaisterroristin “norjalaismieheksi” – muut lehdet kuittasivat Oslon terroriteon pikku-uutisella

Perussuomalaiset: Vasemmistolla ei ole veto-oikeutta Yleen

Yle intoili, kun jalkapallotähti varoitti laitaoikeistosta – ja vaikeni, kun toinen arvosteli massamaahanmuuttoa

Hämeen Sanomat kirjoittaa Yleisradiosta: ”Valtionmediaa tarvitaan – muttei tällaista jättipullukkaa”
Viikon suosituimmat

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

MTV Uutiset otti selvää, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan – Halla-aho: “Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista”
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

Purra myllyttää hyväuskoisia poliitikkoja: “Voisi kysyä, että miten mitään näin päätöntä voi edes keksiä”

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Hallitus uusii YEL-työtulon – Marinin hallituksen kohtuuton ja typerä järjestely johtaisi katastrofiin
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.

Manner-Espanjan sähköjärjestelmä romahti – yhteiskunta meni täysin sekaisin
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.