LEHTIKUVA
Hallitus esitti opintotuen myöntämisperusteiden muuttamista koskien ulkomailla suoritettavia opintoja. Asumisperusteisuus on ollut etuuksien määräytymisen peruspilari, mutta opintotukea voi jatkossa saada, mikäli henkilöllä katsotaan olevan ”kiinteät siteet” Suomeen. Lisäksi opintotukilakia ehdotetaan muutettavaksi siten, ettei tuen saamisen ehtona ole enää ulkomailla oleskelun tilapäisyys.
Esitys meni tänään läpi eduskunnassa perussuomalaisten jäädessä ulkomaille myönnettävään opintotukeen liittyvine esityksineen yksin.
– Herää kysymys minkälaista oleskelua vaaditaan jatkossa esimerkiksi EU-työntekijän lapselta, joka hakee Suomesta opintotukea kotimaassaan suoritettaviin opintoihin, miettii sivistysvaliokunnan perussuomalaisten valiokuntavastaava Ritva ”Kike” Elomaa.
Etuisuuksia valuu ulkomaille
Etuuksien avaaminen ulkomaille EU:n painostuksesta ei voi jatkua.
– Niin sosiaaliturvajärjestelmämme kuin opintotukijärjestelmämme on uudistettava siten, että tukien liiallinen valuminen ulkomaille saadaan lopetettua. Hyvinvointiyhteiskuntamme natisee liitoksissaan, eikä meillä ole varaa toimia koko maailman sosiaalitoimistona, toteaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalainen kansanedustaja Hanna Mäntylä.
Oman maan opiskelijat kärsivät
Enemmistö eduskunnasta äänesti hallituksen esityksen yhteydessä opintotukioikeuden rajoittamisen puolesta. Tämä koskee korkeakoulututkinnon suorittaneita. Jatkossa toisen saman tasoisen tutkinnon suorittamiseksi ei tukea heru, ei vaikka opiskelija olisi suorittanut ensimmäisen tutkinnon ilman opintotukea.
– Suomalaisten ulkomailla suorittamia opintoja on jatkossakin tärkeää tukea. Pidämme kuitenkin epäreiluna tilannetta, jossa tukia ollaan valmiita antamaan entistä kevyemmin perustein ulkomaiden kansalaisille, mutta samaan aikaan rajoitetaan omien kansalaisten oikeuksia opintotukeen, Elomaa toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.
Suomen turvallisuuden, talouden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeää E16-tietä jatketaan Suomen puolelle. Uunituoreen tien rakentamiselle on nyt päätetty rahoitus, ja rakentaminen alkaa jo keväällä.
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".
Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.
