Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä ei hyväksy Juhana Vartiaisen johtaman pormestariston esitystä kaupungin strategiaksi vuosille 2021-2024. Perussuomalaisten mielestä esitetty strategia ei puutu Helsingin negatiivisiin kehityskulkuihin eikä siten esitä niihin ratkaisujakaan.

– Tavallinen helsinkiläinen arvostaa turvallisia katuja ja kouluja sekä peruspalveluja, kuten lääkäriin ja hammaslääkäriin pääsyä, joihin nyt esitetty strategia ei vastaa. Strategia ei myöskään ota kantaa lainkaan siihen, että Helsingistä muuttaa työssäkäyviä lapsiperheitä pois ennätystahtiin ja kaupunkiin muuttavista valtaosa on vieraskielistä väestöä. Meillä sakkaa sekä pitovoima että vetovoima, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Mari Rantanen.

Ratkaisuja tarjottava tavallisten helsinkiläisten ongelmiin

Perussuomalaiset esittävät, että tavallisen helsinkiläisen kannalta oleellisia ongelmia ja kielteisiä kehitystrendejä nostetaan selkeämmin esille ja tarjotaan ratkaisuja, jotka kohdistuvat näihin ongelmiin ja joiden voidaan realistisesti olettaa parantavan tilannetta.

Helsingin ongelmia ovat lisääntyvä turvattomuuden tunne julkisissa tiloissa, harmaan talouden lisääntyminen etenkin ravintola-, taksi- ja rakennusalalla, kasvava huumeongelma, asumisen sietämätön hinta, koulujen ja asuinalueiden eriytyminen sekä Helsingin vetovoiman väheneminen itsensä elättävien ja siten julkista taloutta ylläpitävien ihmisten silmissä.

Perussuomalaisten mielestä on myös todettava avoimesti, että maahanmuutto etenkin EU-alueen ulkopuolelta ruokkii, ylläpitää ja pahentaa kaikkia näitä ongelmia.

Hiljainen enemmistö päätöksenteon keskiöön

Perussuomalaiset näkevät, että kaupunkia tulisi rakentaa kaupunkilaisille sen sijaan, että Helsinkiä kasvatetaan yltiöpäisellä monikulttuurisella metropoli-unelmalla, joka keskittyy lähinnä nykyisten ja tulevien maahanmuuttajien palveluihin.

– Strategialuonnoksessa todetaan, että ”Helsinki on kaikille asukkailleen ja vierailijoille hyvä kaupunki, jossa turvallisuus ja kaikkien ihmisten yhtäläiset oikeudet toteutuvat”. Tätä periaatetta toteutetaan liian yksipuolisesti vähemmistöjen näkökulmasta, toteaa kaupunginhallituksen jäsen Jussi Halla-aho.

– Helsinki on tällä hetkellä hyvä paikka yhtäältä hyvätuloisille, joille asumisen hinta ei ole ongelma ja joilla on varaa valita oma asuinpaikkansa (ja lastensa koulu), ja toisaalta niille, jotka maksattavat asumisensa kokonaan yhteiskunnan varoista. Sen sijaan Helsinki ei ole hyvä paikka pieni- ja keskituloisille, työssäkäyville ja oman asumisensa ja elämisensä rahoittaville ihmisille. Tämä hiljainen enemmistö tulee ottaa strategiassa päätöksenteon keskiöön.

Suomen Uutiset