Valtiovarainministeri Riikka Purra. Arkistokuvaa / LEHTIKUVA
Valtiopäivien avauskeskusteluna keskiviikkona oli pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra puolusti hallituksen politiikkaa, erityisesti sen verolinjaa.
Veroaste ei nouse tällä hallituskaudella verrattuna viime hallituskauteen, sanoi Riikka Purra.
– Tällä hetkellä se on maltillisesti laskemassa, ja olemme vasta hallituskauden puolivälissä. Me olemme kohdistaneet veronalennuksia pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin.
– Vuosi sitten jouduimme tekemään eläkeläisten verotukseen kiristystä. Tämä kohdistuu ainoastaan mediaania korkeampaa eläkettä saaviin. Jos katsotaan eläkeläisten ostovoimaa, niin se heikkenee hyvin pienesti kaikkein korkeinta eläkettä saavilla. Ja muutenhan nämä indeksikorotukset kyllä ylittävät tämän maltillisen veronkorotuksen, mitä siihen tulee.
Purran mukaan oppositio on tosiasiassa hyväksynyt hallituksen tulosopeutukset.
– Arvonlisäveron yleisen kannan korotus oli ehdottomasti meidän suurin toimemme, ja sitä on täällä moneen kertaan perusteltu. Ja onneksi oppositiopuolueissakin on ymmärretty tämän kokonaisuuden haastavuus, ja niinpä olen ymmärtänyt, että oppositiossa on laajasti hyväksytty tämäkin veronkorotus.
– Mitä opposition vaihtoehtobudjetista ja sen täällä salissa esittämistä vaatimuksista voidaan päätellä, niin miksi se syyttää tätä hallitusta verojen korottamisesta, koska se tekisi sitä itse huomattavasti enemmän!
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Vaikka hallitus joutuu tekemään myös veronkorotuksia, ei kokonaisveroaste nouse vuoden 2023 tasosta hallituksen päätösten vuoksi. Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi vuoden 2025 talousarvion lähetekeskustelussa, että pieni- ja keskituloisten palkansaajien verotaakka vähenee, vaikka esimerkiksi arvonlisäveroa joudutaan valitettavasti kiristämään.
Viikon suosituimmat
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
