Suomalaisilla oppilaitoksilla on taloudellinen intressi saada ulkomaalaisia opiskelijoita ylläpitääkseen koulutusjärjestelmää, kun kotimaiset ikäluokat pienenevät.
Esimerkiksi ammattioppilaitosten valtionosuusrahoituksesta 70 prosenttia tulee vuosittaisen opiskelijamäärän mukaan, mikä voi kannustaa etsimään opiskelijoita kyseenalaisillakin keinoilla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ei pidä tilannetta järkevänä.
– Laitetaanko suomalaisen veronmaksajan yhä kuihtuvia rahoja siihen, että me koulutetaan kehitysmaiden asukkaita Suomessa, Purra ihmettelee.
Ulkomaalaisopiskelijoita on esimerkiksi jo yli sadassa lukiossa Suomessa. Opetusta järjestäville kunnille ropisee opiskelijoista valtionosuuksia. Sen sijaan veronmaksajille ja valtiolle koituu menoja, vaikka eduskunta hyväksyi viime joulukuussa lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille.
Vihervasemmiston lisäksi keskusta vastusti muutosta, jonka myötä kaiken maailman kansalaiset eivät opiskele maksutta lukioissakaan.
– Siinä on tämmöistä kepulaista hullunkurista aluepolitiikkaa. Joissakin harvaan asutuilla alueilla niitä halutaan ylläpitää sillä, että sinne tuodaan kehitysmaista ihmisiä, vaikka ne maksaisivat jotakin nimellistä maksua siitä, niin veronmaksajalle tämä jää, Purra toteaa.
Vääränlaiset kannustimet pitäisi purkaa
Julkisuudessa on arvioitu, että peräti puolet suomalaisten korkeakoulujen opiskelijoista olisi ulkomaalaisia 2030-luvun lopulla.
– Ei tässä ole mitään järkeä. Samaan aikaan nämä ihmiset eivät todennäköisesti välttämättä kuitenkaan työllisty Suomessa, Purra toteaa.
Näin veronmaksajien rahat kuluvat kehitysmaiden asukkaiden kouluttamiseen, josta ei ole hyötyä Suomelle. Sitä vastoin ulkomaalaistaustaiset kuormittavat sosiaalietuuksien käytöllä julkista taloutta. Purra katsoo, että tämä tilanne vaatii järkeistämistä.
– Nämä järjestelmät ja niiden kannustimet pitäisi räjäyttää. Oppilaitoksille ei pitäisi maksaa siitä, että ne haalivat opiskelijoita kehitysmaista vaan siitä, että koulutetaan riittävä määrä kotimaisia nuoria niille aloille, alueille ja yrityksille, joissa heille on tarvetta, Purra linjaa.
Monilla yrityksillä on hankaluuksia saada suomalaisia työntekijöitä, jotka tulisivat tekemään suhteellisen lyhyttä koulutusta vaativaa työtä. Tilannetta on paikattu ottamalla koulutettavia ulkomailta.
– Eikö me voida vaatia mitään vastuuta meidän koulutusjärjestelmältä? Tässä on yksi asia mitä opetusministerin kannattaisi pohtia, Purra esittää.
Koulutuspolitiikan epäkohtia korjataan jo
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen muistuttaa, että hallitus on jo tehnyt merkittäviä korjauksia ja kiristyksiä kansainvälisiin opiskelijoihin liittyvään sääntelyyn.
Esimerkiksi perheenyhdistämiseen tulee odotusaika, kielitaitoedellytys otetaan käyttöön ja lukukausimaksut ovat täyskatteellisia EU-alueen ulkopuolisille opiskelijoille.
– Hallitus onneksi sai tehtyä sen päätöksen, että rajoituksia tuotetaan ja tehdään, mutta niitä pitää jatkaa. Ne eivät ole todennäköisimmin riittäviä, Rantanen arvioi.
Hän kysyy pitäisikö ikäluokkien pienentyessä pikemminkin harventaa kouluverkkoa kuin, että samaa järjestelmää koetetaan ylläpitää haalimalla ulkomaalaisia opiskelijoita.
– Minun mielestä tämä ei tule johtamaan kauhean hyvään lopputulokseen: Meidän rahat ja tekijät eivät riitä, Rantanen toteaa.
Ministerit keskustelivat koulutuspolitiikasta Suomen Uutisten studiossa.