

LEHTIKUVA
Purra: Ruotsi ja Tanska valvovat rajojaan, Suomi vaatii lisää avoimuutta
Norja, Ruotsi, Tanska, Saksa ja Itävalta jatkavat tiistaista alkaen jälleen seuraavalla puolella vuodella väliaikaiseksi nimettyä rajavalvontaansa. Ranska teki saman päätöksen jo lokakuun lopussa.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra toteaa, että valvonta ei tosiasiassa ole väliaikaista.
– EU haluaa esittää, että kyse on väliaikaisesta ratkaisusta (Temporary Reintroduction of Border Control) ja poikkeuksesta avoimella Schengen-alueella. Tosiasiassa poikkeus on ollut voimassa jo monta vuotta. Ja hyvä niin, Purra sanoo.
Useat Schengen-maat ottivat käyttöönsä rajatarkastukset vuoden 2015 siirtolaiskriisin jälkeen. Ne uusivat toimenpiteen voimassaolon aina kuuden kuukauden välein.
Suomi vapaamatkustaa
Suomi ei ole missään vaiheessa tehnyt samaa.
– Suomi ajaa avointa Schengeniä – eli toisin sanoen ei tee mitään, mutta nauttii vapaamatkustajana siitä, että muut tekevät, Purra sanoo.
Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa asia kuvataan toteamalla, että ”vapaa liikkuvuus Schengen-alueella turvataan.”
– Olen yrittänyt oleellisilta henkilöiltä kysellä, että mitä tuo mahtaa konkreettisesti tarkoittaa, mutta en ole oikein saanut vastausta.
– Totta kai Suomi salaa myhäilee, että muut hoitavat homman. Hallitus leikkii, että meillä on ainoastaan itäraja, vaikka hyvin tiedämme, että länsirajasta on ollut lähivuosina paljon enemmän harmia, Purra sanoo.
– Vaatii mielestäni melkoista kirkasotsaisuutta tällaisessa eurooppalaisessa tilanteessa julistaa, että Suomi ajaa vapaata ja esteetöntä Schengeniä. Vai typeryyttäkö se on? Schengen meni jo, de facto.
Ongelma kasvaa määrästä riippumatta
Purran mukaan maantieteellinen sijaintimme ”pussinperällä” suojaa meitä juuri siksi, että edellä puskureina olevat maat eivät päästä massoja läpi.
– Ennen kaikkea tällä on vaikutuksensa liikkeiden ohjautumiseen. Rajavalvonta heikentää maiden vetovoimaa, vaikka turvapaikan hakemisen oikeus säilyy.
Tällä hetkellä suurin osa turvapaikanhakijoista tulee Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Schengenin sisäisillä lennoilla. Turvapaikanhakijoiden vähentynyt määränsä ei kuitenkaan lohduta Purraa, joka pitää tyytyväisyyttä epärehellisenä.
– Niin kauan kuin meille joka tapauksessa tulee ihmisiä samoista maista ja samoilta seuduilta, samanlaisilla olemattomilla koulutustaustoilla, samanlaisilla valtavilla integroitumishaasteilla, samanlaisilla kustannusvaikutuksilla, on aivan yhdentekevää, millä perusteella oleskelulupa on lopulta annettu, Purra tähdentää.
– Kansainvälinen suojelu, perhe, työ, opiskelu. Ei väliä – lopputulos yleensä sama tai melkein sama.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vapaamatkustaja Schengen-maat Siirtolaiskriisi kustannukset Rajavalvonta Hallitusohjelma Tanska Turvapaikanhakijat Suomi Ranska Ruotsi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäkynen: Uusi siirtolaiskriisi uhkaa Suomea

Antikainen: EU:n uusi siirtolaismenettely avoin kutsu turvapaikkashoppailijoille

Halla-aho: Schengen-järjestelmää pitäisi uudistaa niin, että laittoman siirtolaisuuden torjunnasta tulisi laillinen peruste palauttaa sisärajavalvonta

YK-raportti: Afrikasta yritetään Eurooppaan paremman elämän toivossa, ei sodan takia

Tavio: Hallituksen linja on täysin vastuuton – ”Ihmiset hukkuvat Välimereen, koska heitä houkutellaan lähtemään Afrikasta kohti Eurooppaa”

Perussuomalaiset: Lepsuilu levittää terrorismin uhkaa Suomessa – ”Irakilaiset voivat palata kotiin”

Immonen: Turvapaikanhakijoiden uusintahakemus- ja valituskierre kielteisistä päätöksistä katkaistava

Rantanen ja Ronkainen EU-turvapaikkapolitiikasta: ”Miksi Suomi esittää taakanjakoa, kun entisetkään sopimukset eivät toimi?”

Itävallan liittokansleri: ”Jos emme taistele laitonta maahanmuuttoa vastaan, Eurooppa ei ole entisensä viiden, kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua”
Viikon suosituimmat

Saksa on häviämässä taistelun rikollisuutta vastaan – poliisit paljastavat uutuusteoksessa, mistä asioista virallinen Saksa vaikenee
Me menetämme tämän maan on nimeltään saksalaisen tutkivan toimittajan Liv von Boetticherin ajankohtainen kirja, johon hän on haastatellut laajalla otannalla saksalaisia poliiseja heidän kokemuksistaan Saksassa vallitsevasta rikollisuudesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Hän avaa kirjassaan asioita, jotka saksalainen politiikka haluaisi lakaista mieluiten maton alle. Rikollisuuden kasvun keskeisiä tekijöitä ovat olleet kontrolloimaton maahantulo, puuttuva integraatio, järjestäytynyt rikollisuus sekä valtion kyvyttömyys ja haluttomuus puuttua tapahtumien kulkuun.

Iranilaismedia julkaisi tappolistan: ”Kosto on varma” – listalla myös Euroopan poliittista johtoa
Iranilainen sanomalehti on julkaissut tappolistan 13 amerikkalaisesta, israelilaisesta ja eurooppalaisesta huippupoliitikosta. Listan kohteet on jutun kuvituksessa puettu oranssiin vankiunivormuun. Uusi ajatolla Mojtaba Khamenei oli hetkeä aikaisemmin julkaissut uhkauksen kostaa isänsä Ali Khamenein kuolema.

Kuka hyötyy järjestöavustuksista – selvitys paljastaa varakkaat STEA-tuensaajat ja identiteettityön puuhastelijat
Suomen Uutiset selvitti, miltä STEA-avustuksia saavien järjestöjen kenttä näyttää – ja miksi sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin avustusten jakoprioriteetit ovat perusteltuja.

Kuvernööri Walz armahti lapsenraiskaajan estääkseen karkotuksen – ulkoministeri Rubio puuttui asiaan
Minnesotan kuvernööri Tim Walz antoi lapsenraiskauksesta tuomitulle ulkomaalaismiehelle armahduksen, jotta tämä saisi jäädä maahan. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun demokraatit käyttävät kaikkia mahdollisia keinoja estääkseen karkotuksen. Lopulta ulkoministeri Marco Rubio joutui puuttumaan peliin.

Pääkaupunkiseudun katuturvallisuus vaihtelee alueittain – Vantaan kaduilla pitää olla valppaana ja varuillaan, kun liikkuu yksin
Vantaa on keikkunut poliisin turvattomuustilastoissa kärkipaikoilla jo pitkään. Poliisin käyttämän häiriöindeksin mukaan Vantaa on Suomen turvattomin kaupunki. Katja Pirhonen kertoo omista kokemuksistaan, millaista on asua Myyrmäessä.

Rydman tyrmää mediassa kiertämään lähteneet uusimmat väärät väitteet: Kela päättää itse lääkekorvauksista
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman korjaa vanhassa mediassa ja somessa leviävää virheellistä käsitystä, jonka mukaan hän tai hallitus olisivat leikkaamassa eräiden kalliiden lääkkeiden korvauksia. Asia koskee Kelan itsenäistä linjausta, ei ministerin päätösvaltaa.

Rasisminvastaisia työpajoja nelivuotiaille ja lomarahaa palkansaajille – näihin STEA-avustuksiin veronmaksajan rahat menevät
STEA jakaa vuosittain satoja miljoonia euroja sosiaali- ja terveysjärjestöille. Avustusaineiston läpikäynti paljastaa joukon kohteita, joilla ei ole selvää yhteyttä heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen tai terveyden edistämiseen.

Antikainen vastaa Virralle: ”Vaarallista on vihreiden maahanmuuttopolitiikka”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vastaa vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran väitteeseen, jonka mukaan sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin toiminta olisi vaarallista. Virta syytti Rydmanin järjestörälssileikkausten olevan vaarallista instagram päivityksessään.

Bangkokista lähes 32 kiloa kannabista kuljettanut malesialaismies tuomittiin vankeuteen – vetosi oikeudessa ”ladyboy”-identiteettiinsä
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut Malesiassa asuvan Fortanias Ignatius Anak Sitenin kahden vuoden ja kuuden kuukauden ehdottomaan vankeuteen törkeästä huumausainerikoksesta. Hänen matkalaukuistaan löytyi Helsinki-Vantaan lentoasemalla lähes 32 kiloa kannabista.

Sisäministeri Rantanen raiskausrikoksista: ”Nämä ovat kuvottavia uutisia, niistä tulee ihan fyysisesti paha olo”
Maahanmuuttopolitiikassa on tehty kuluvalla hallituskaudella historiallinen suunnanmuutos. Maasta poistamiset ovat kasvaneet yli 30 prosenttia, ja lisätalousarviossa palautuksiin jouduttiin varaamaan lisää rahaa. Sisäministeri Mari Rantasen mukaan työ on kuitenkin vasta alussa: laivan nokka on vähän kääntynyt ja nyt pitäisi painaa seuraavalla hallituskaudella kaasua.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää









