Jussi Halla-aho totesi Kultaranta-keskusteluissa, että turvallisuuden luominen ja ylläpitäminen ei välttämättä tarkoita aktiivista asioiden tekemistä vaan sitä, että pyritään torjumaan uhkia, jotka konkreettisesti vaikuttavat ihmisten tai yhteiskunnan turvallisuuteen.

Europarlamenttiin on syntynyt uusi kansallismielisten ja EU-kriittisten edustajien ryhmä nimeltä Identiteetti ja demokratia (ID). Ryhmä kertoi perustamisestaan torstaina.

Presidentti Sauli Niinistön isännöimissä Kultaranta-keskusteluissa Naantalissa perussuomalaisten puheenjohtajalta Jussi Halla-aholta kysyttiin, millä tavalla uusi ryhmä rakentaa turvallisuutta ja yhtenäisyyttä.

Halla-aho sanoi, että laajemmin on varmasti olemassa filosofisia näkemyseroja siitä, mitä turvallisuus on.

– Itse näkisin, että turvallisuuden luominen ja ylläpitäminen ei välttämättä tarkoita aktiivista asioiden tekemistä vaan sitä, että pyritään torjumaan sellaisia tekijöitä ja uhkia, jotka konkreettisesti vaikuttavat ihmisten tai yhteiskunnan turvallisuuteen.

– Kansallismielisiä puolueita ja perussuomalaisia on arvosteltu siitä, että olemme keskittyneet valittamaan tai osoittamaan ongelmia sen sijaan, että tarjoaisimme positiivisia visioita. Itse näkisin pikemminkin niin, että me luotamme ihmisten kykyyn luoda omia positiivisia visioitaan.

– Me ajattelemme, että yhteiskunnan tehtävä on poistaa esteitä, kuten turvallisuuteen liittyviä ongelmia, jotka estävät ihmisiä toteuttamasta omia positiivisia visioitaan. Maahanmuutto lienee kaikkein konkreettisin, joskaan ei ainoa esimerkki uhkakuvista, Halla-aho totesi.

Vapaa liikkuvuus mahdollistaa rikollisuutta

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) mukaan keskeinen tulevaisuuden uhka on ilmastonmuutos ja siitä aiheutuva paine siirtyä Eurooppaan.

– Minun mielestäni ratkaisu ei ole se, mitä Jussin porukka esittää, eli rajoja eurooppalaisten valtioiden välille ja että annetaan väestön ikääntyä.

Halla-aho sanoi, että tavalliset suomalaiset kyllä arvostavat vapaan liikkuvuuden mahdollistavaa Schengen-järjestelmää.

– Samaan aikaan on kuitenkin nähty, että Schengen tarjoaa uusia mahdollisuuksia turvapaikkashoppailuun ja rajat ylittävään rikollisuuteen. Tämän vuoksi monet maat ovat käyttäneet Schengeniin sisältyvää mahdollisuutta palauttaa sisärajavalvonta tilapäisesti käyttöön.

– Tämä johtui siitä valtavasta poliittisesta paineesta, jonka siirtolaiskriisi aiheutti äänestäjien keskuudessa syksyllä 2015 ja siitä eteenpäin, Halla-aho muistutti.

Schengen menetetään, jos sitä ei muuteta

Vaalitulokset ympäri Eurooppaa sekä useat kyselytulokset ja tutkimukset osoittavat, että eurooppalaiset kaipaavat turvallisuutta ja tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Rinne halusi haastoi Halla-ahoa, joka nosti esille sisärajojen valvonnan palauttamisen.

– Jos 100–200 miljoonaa ihmistä lähtee Afrikasta liikkeelle ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun seurauksena, niin pistetäänkö me rautaa rajalle ja estetään kenenkään tulemasta? Mitä meidän pitää tehdä? Rinne kysyi

Halla-aho vastasi, että Schengen-järjestelmää pitäisi uudistaa niin, että laittoman siirtolaisuuden torjunnasta tulisi laillinen peruste palauttaa sisärajavalvonta ilman tiukkoja määräaikoja, jonka umpeuduttua sisärajavalvonnasta pitää luopua.

– Jos Schengenistä tulee laittoman maahanmuuton ja muuttoliikkeen mahdollistaja, niin silloin me menetämme Schengen-järjestelmän, koska sen legitimiteetti (yleinen hyväksyttävyys) ihmisten silmissä murenee, Halla-aho sanoi.

Afrikkalaisten on ratkaistava itse omat ongelmansa

Halla-aho korosti, että elintasosiirtolaisuuden juurisyihin on puututtava

– Pitää pyrkiä edistämään sellaisia olosuhteita Afrikassa ja Lähi-idässä, että ihmisillä ei olisi pakkoa lähteä etsimään parempaa elämää Euroopasta. Samalla on kuitenkin oltava realisti: ei Eurooppa voi rakentaa afrikkalaisille hyvinvointivaltioita tai luoda sinne työpaikkoja. Kyllä Afrikan on löydettävä omiin ongelmiinsa afrikkalaisia ratkaisuja.

– Jos ymmärsin oikein, ratkaisusi on Schengen-järjestelmän kehittäminen niin, että rajat voidaan laittaa kiinni. En kyllä näe semmoista Eurooppaa järkevänä tulevaisuuden näkökulmasta, Rinne sanoi Halla-aholle.

Rajavalvonta ei sulje rajoja kaikilta

Halla-aho huomautti, että ei rajavalvonta tarkoita samaa kuin se, että raja on kiinni.

– Rajavalvonta tarkoittaa sitä, että rajan yli pääsee ihmisiä, joilla on rajan ylittämiseen oikeuttavat asiakirjat. Esimerkiksi Iso-Britannia ei kuulu Schengeniin eikä ole koskaan kuulunutkaan siihen. Ei se ole estänyt liikennettä kanaalitunnelissa Ranskan ja Ison-Britannian välillä, Halla-aho huomautti.

SUOMEN UUTISET