Helsingissä järjestetään Suomen EU:n puheenjohtajuuskauden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan keskittyvä parlamentaarinen kokous 8-9. syyskuuta. Kokous kerää Suomeen erityisesti maahanmuuttopolitiikan parissa toimivia parlamentaarikkoja kaikkialta EU:sta.

Eduskunnassa järjestävänä tahona toimii hallintovaliokunta ja kokouksen puheenjohtajana valiokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra.

Suomen delegaatioon kuuluu perussuomalaisista myös puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

– Tavoitteenamme on keskustella laajasti ja toivottavasti konkreettisesti koko turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikasta. Asialistalla on myös EU:n yhtenäinen politiikka näissä kysymyksissä – tai oikeastaan sen puute, Purra sanoo.

EU:lta puuttuu yhtenäinen politiikka

Suomen ensimmäisellä EU:n neuvoston puheenjohtajuuskaudella 20 vuotta sitten hyväksyttiin Tampereen ohjelma. Sen tavoitteisiin on kuulunut yhtenäisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toteuttaminen.

Purran mukaan siitä, miten turvapaikanhakijat kulkevat eri maihin tai ylipäätänsä, millaisia käytännön toimia eri jäsenmaissa tehdään, voidaan yksinkertaisesti päätellä, että EU:lla ei ole yhtenäistä politiikkaa turvapaikka- ja maahanmuuttoasioissa.

– Yhteistä lainsäädäntöä toki on, mutta varsinaiset ongelmat ovat ratkaisematta. Myös Suomen puheenjohtajuuskaudella on tarkoitus edistää taakanjakoa, mutta en varsinaisesti usko sen onnistumiseen. Ei taakanjako ole mikään ratkaisu. Tilanne on Euroopassa tällä hetkellä stabiili vain siksi, että ulkorajojen yli tuleva liike on edes jotenkin hallinnassa, ainakin verrattuna vuoden 2015 tapahtumiin, Purra selittää.

– Toisaalta Turkin raja falskaa, ja myös Italian sisäpoliittiset muutokset saattavat hyvin nopeasti vaikuttaa unionin alueelle tulevien turvapaikanhakijoiden määrään. Suomi tietysti toivoo, että etenkin Ruotsin ja Tanskan väliaikaiseksi suunniteltu rajavalvonta pitää, sillä omaa meillä ei länsirajalla ole.

Turvapaikasta on tullut maahanmuuttoa

Purran mukaan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa ei useinkaan voida erottaa toisistaan.

– Turvapaikasta on tullut maahanmuuttoa. Siitä on tullut pysyvä tie kansalaisuuteen. Turvapaikkamaahanmuutto ei siis ole väliaikaista vaan pysyvää, ja se vaikuttaa merkittävällä tavalla vastaanottajavaltioiden yhteiskuntiin, demografiaan, talouteen ja kulttuuriin – ja tietysti myös valtioihin, joista liike lähtee, Purra kertoo.

Halla-aho on samaa mieltä.

– 2000-luvulla ihmisiä ajaa liikkeelle ennen kaikkea hallitsematon väestönkasvu Afrikassa ja Lähi-idässä. Turvapaikkamenettelystä on tullut massasiirtolaisuuden väylä, mikä nakertaa järjestelmän uskottavuutta, Halla-aho sanoo.

– Järjestelmän legitimiteettiä olisi mahdollista parantaa tehokkaalla palautuspolitiikalla. Keinoja sopimusten aikaansaamiselle on olemassa, mutta ne vaativat rohkeutta ja aktiivisuutta EU:lta ja jäsenmailta. Aion kokouksessa ottaa asian esille, Purra sanoo.

Tosiasiat on uskallettava sanoa

Halla-aho muistuttaa, että tulijoiden integroituminen Eurooppaan on myös erittäin heikkoa.

– Nämä tosiasiat on uskallettava sanoa ääneen ja otettava huomioon, kun rakennetaan yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää, Halla-aho sanoo.

– Maahanmuuttopolitiikka on jo korkeaa politiikkaa. Myös toimenpiteiden pitäisi olla sen mukaisia. Tuskin on liioiteltua sanoa, että maahanmuutto on EU:n kohtalonkysymys, Purra toteaa.

SUOMEN UUTISET