Eduskunta on tänään tiistaina käsitellyt opposition tekemää välikysymystä hallituksen sote- ja maakuntauudistuksesta. Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra totesi puheenvuorossaan, että uudistuksen tavoitteet ovat kannatettavia, kuten aiemmillakin sote-kierroksilla, mutta niitä ei tulla uudistuksen myötä saavuttamaan.

Riikka Purran mukaan hallituspuolueet ovat hyvin vaitonaisia uudistuksen huolestuttavista vaikutuksista kunnille ja julkiselle taloudelle.

– Käytännössä kaikki uudistuksesta aiheutuvat talouden muutosvaikutukset kohdistuvat kuntiin, ja kuntatalous yksin toimii näiden vaikutusten tasaajana. Uudistus muuttaa kaikkien kuntien verotuloja ja valtionosuutta aiheuttaen suuria muutoksia kuntien talouden tasapainoon, rahoitusasemaan ja investointikykyyn, Purra sanoo.

– Uudistus tulee johtamaan siihen, että osa kunnista joutuu leikkaamaan esimerkiksi varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, toisen asteen koulutuksesta sekä muista niiden vastuulle edelleen jäävistä palveluista. Seurauksena on hyvinvoinnin heikkeneminen ja hyvinvointierojen kasvu,.

Ongelmallisin suurille kaupungeille ja pienille maaseutukunnille

Purra huomauttaa, että kun vastuu palveluiden järjestämisestä ei jatkossa enää olisi kuntatasolla, hyvinvointialueiden on helppo karsia lähipalveluita ja keskittää palvelut maakuntakeskuksiin.

– Varsinkin erityisosaamista edellyttävät palvelut joko siirtyvät kauemmaksi tai ovat ainakin nykyistä harvemmin tarjolla oman kunnan alueella. Kun asukkaiden tarvitsemia palveluja ei enää ole tarjolla, johtaa uudistus erityisesti pienempien kuntien elinvoimaisuuden heikentymiseen. Samaan aikaan ne, joilla on mahdollisuus, käyttävät entistä enemmän yksityisiä työterveys- ja muita palveluja sekä hankkivat vakuutuksia, Purra muistuttaa.

– Tehtävien ja vastuun pirstoutuessa hallintohimmeliin myös suurten kaupunkien mahdollisuudet vastata esimerkiksi väestönkasvun ja maahanmuuton ongelmiin sekä eriytymiskehityksen ja muiden kaupungistumisen lieveilmiöiden torjumiseen vaikeutuvat. Kaupungeilta ja esimerkiksi HUS:ilta on lähdössä pois merkittävä määrä rahoitusta.

Ei uutta hallintorakennetta

Purran mukaan ehdotetulle uudistukselle olisi vaihtoehtoisia toteutustapoja kuten nykyisen kuntapohjaisen palvelujärjestelmän edelleen kehittäminen. Uudistamishankkeita on omaehtoisesti toimeenpantu useilla alueilla kokoamalla järjestämisvastuuta suurempiin yksiköihin, kuten kuntayhtymiin.

– Palvelujen järjestämisvastuussa olevien toimijoiden vahvistaminen voidaan toteuttaa vapaaehtoisen yhteistyön kautta ja ilman kokonaan uuden hallintohimmelin perustamista. Kannattaa korjata vain sitä, mikä on rikki, Purra muistuttaa.

Pakko saada voimaan?

Hallitus ajaa sote-uudistusta voimalla ja runttaamalla. Erityisesti keskustalle se on tärkeä myös kuntavaalien ja kannatuksen kannalta. Purran mukaan hallituspuolueet pyrkivät saamaan uudistuksen läpiviemisestä poliittista arvovaltaa ja glooriaa, vaikka seuraukset olisivat kaikkea muuta kuin tyydyttäviä.

– Niinpä mekin olemme taas saaneet kuulla, että vaikka uudistus ei ole loistava, se tulisi siitä huolimatta hyväksyä ja sitten vähitellen korjailla siinä ilmenneitä vikoja. Vaihtoehtoisesti vedotaan siihen, että uudistusta on tehty niin kauan, että se on pakko saada voimaan.

– Kuten viime kaudellakin, sote-uudistukseen liittyy valtavia poliittisia intressejä, lehmänkauppoja ja ideologiaa. Ensisijainen tavoite ei välttämättä olekaan saada kansalaista, näiden hyvinvointia ja veronmaksajan etua hyödyttävää järjestelmää. Juuri nyt pelkkä soten maaliin vieminen tuntuu olevan hallituspuolueille riittävä tavoite, tuli siitä sitten sutta tai sekundaa tai jotakin muuta, Purra sanoo.