Purra Urheilugaalan puheenjohtajatentissä: Venäjällä ei ole asiaa olympialaisiin 2024

Suomi on historiallisesti merkittävä urheilumaa, aiemmin etenkin yleisurheilun, sittemmin vahvasti myös talviurheilun kautta, kuten hiihdon ja jääkiekon menestys osoittavat. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra herättelee kansallista keskustelua siitä, että mahdollisimman monelle suomalaislapselle avautuisi jatkossakin mahdollisuus urheiluharrastukseen perhetaustasta tai varallisuudesta riippumatta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra linjaa, että Venäjä ei voi palata huippu-urheilun pariin Pariisin kesäolympialaisissa 2024.

– En mitenkään näe mahdollisena, että Venäjä voisi osallistua vuoden 2024 olympialaisiin. Vuosi 2024 on kuitenkin edessä ihan kohta.

Venäjä ei ole ainoa ongelma

Purra huomauttaa, että Venäjän lisäksi kansainvälisellä yhteisöllä ja huippu-urheilulla on kontollaan muitakin ongelmia.

– Ihan vasta olivat arvokisat epäilyttävässä maassa, Purra viittaa jalkapallon MM-kisoihin Qatarissa.

– On myös äskettäin ollut olympialaisia arveluttavissa maissa. Arvokisoja on kautta linjan boikotoitu ennenkin, Purra sanoo.

Hän puhui tänään Yleisradion ja Olympiakomitean yhteistyössä järjestämässä puolueiden puheenjohtajien tentissä, jonka Yle televisioi Suomen Urheilugaalasta.

Kouluihin lisää liikuntaa

Suomi on historiallisesti varteenotettava urheilumaa, aiemmin etenkin yleisurheilun, sittemmin vahvasti myös talviurheilun kautta, kuten hiihdon ja jääkiekon viimeaikainen menestys osoittavat.

Suomen urheilumenestys on perinteisesti pohjannut suomalaisten liikunnallisuuteen, jolla on paitsi kilpaurheilullista myös merkittävää kansanterveydellistä merkitystä. Purra sanookin olevansa huolissaan erityisesti kasvavasta lasten liikkumattomuuden puutteesta.

Yhdeksi ratkaisuksi Purra esittää liikunnan opetuksen lisäämistä kouluissa.

– Koulujen pihoja voidaan muuttaa liikunnallisemmiksi, mitä on toteutettu jo aiemmin esimerkiksi Helsingissä suurella menestyksellä. Liikkuminen ja liikunta olisi hyvä saada mukaan myös lasten harrastuksiin koulupäivän jälkeen. Liikunnallisuuden lisääminen ei useinkaan edes vaadi lisää laitteita.

Mahdollisimman monelle tarjottava tilaisuus

Urheilulla ja liikunnalla on myös sosiaalinen merkitys, koska urheilu tarjoaa digitaalisuuden ja verkon ulkopuolista sosiaalisuutta.

– Liikkumattomuuden lisääntyminen on yhteydessä myös siihen, että nuorilla ei ole aikaa olla kaverien kanssa muuten kuin ehkä verkon välityksellä, Purra sanoo.

Purran mukaan nyt tarvitaan erityisesti sitä, että mahdollisimman monelle suomalaislapselle avautuisi mahdollisuus urheiluharrastukseen.

– Myös huippu-urheilun näkökulmasta monia lahjakkuuksia jää syntymättä, jos urheilussa keskitytään vain niihin, joilla on varaa kalliisiin seuramaksuihin.