

Perussuomalaisten Riikka Purra, keskustan Petri Honkonen sekä vasemmistoliiton Li Andersson Ylen ja Olympiakomitean järjestämässä Urheilun suuressa puheenjohtajatentissä. / LEHTIKUVA
Purra Urheilugaalan puheenjohtajatentissä: Venäjällä ei ole asiaa olympialaisiin 2024
Suomi on historiallisesti merkittävä urheilumaa, aiemmin etenkin yleisurheilun, sittemmin vahvasti myös talviurheilun kautta, kuten hiihdon ja jääkiekon menestys osoittavat. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra herättelee kansallista keskustelua siitä, että mahdollisimman monelle suomalaislapselle avautuisi jatkossakin mahdollisuus urheiluharrastukseen perhetaustasta tai varallisuudesta riippumatta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra linjaa, että Venäjä ei voi palata huippu-urheilun pariin Pariisin kesäolympialaisissa 2024.
– En mitenkään näe mahdollisena, että Venäjä voisi osallistua vuoden 2024 olympialaisiin. Vuosi 2024 on kuitenkin edessä ihan kohta.
Venäjä ei ole ainoa ongelma
Purra huomauttaa, että Venäjän lisäksi kansainvälisellä yhteisöllä ja huippu-urheilulla on kontollaan muitakin ongelmia.
– Ihan vasta olivat arvokisat epäilyttävässä maassa, Purra viittaa jalkapallon MM-kisoihin Qatarissa.
– On myös äskettäin ollut olympialaisia arveluttavissa maissa. Arvokisoja on kautta linjan boikotoitu ennenkin, Purra sanoo.
Hän puhui tänään Yleisradion ja Olympiakomitean yhteistyössä järjestämässä puolueiden puheenjohtajien tentissä, jonka Yle televisioi Suomen Urheilugaalasta.
Kouluihin lisää liikuntaa
Suomi on historiallisesti varteenotettava urheilumaa, aiemmin etenkin yleisurheilun, sittemmin vahvasti myös talviurheilun kautta, kuten hiihdon ja jääkiekon viimeaikainen menestys osoittavat.
Suomen urheilumenestys on perinteisesti pohjannut suomalaisten liikunnallisuuteen, jolla on paitsi kilpaurheilullista myös merkittävää kansanterveydellistä merkitystä. Purra sanookin olevansa huolissaan erityisesti kasvavasta lasten liikkumattomuuden puutteesta.
Yhdeksi ratkaisuksi Purra esittää liikunnan opetuksen lisäämistä kouluissa.
– Koulujen pihoja voidaan muuttaa liikunnallisemmiksi, mitä on toteutettu jo aiemmin esimerkiksi Helsingissä suurella menestyksellä. Liikkuminen ja liikunta olisi hyvä saada mukaan myös lasten harrastuksiin koulupäivän jälkeen. Liikunnallisuuden lisääminen ei useinkaan edes vaadi lisää laitteita.
Mahdollisimman monelle tarjottava tilaisuus
Urheilulla ja liikunnalla on myös sosiaalinen merkitys, koska urheilu tarjoaa digitaalisuuden ja verkon ulkopuolista sosiaalisuutta.
– Liikkumattomuuden lisääntyminen on yhteydessä myös siihen, että nuorilla ei ole aikaa olla kaverien kanssa muuten kuin ehkä verkon välityksellä, Purra sanoo.
Purran mukaan nyt tarvitaan erityisesti sitä, että mahdollisimman monelle suomalaislapselle avautuisi mahdollisuus urheiluharrastukseen.
– Myös huippu-urheilun näkökulmasta monia lahjakkuuksia jää syntymättä, jos urheilussa keskitytään vain niihin, joilla on varaa kalliisiin seuramaksuihin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Urheilugaala arvokisat olympialaiset harrastukset liikunta Kansanterveys hyvinvointi Riikka Purra Urheilu Venäjä koulu Lapset ja nuoret
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koponen laskisi liikuntapalvelujen verotusta: ”Suomalaisten liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle miljardeja”

Valtuutettu Makkonen haluaa Helsinkiin lisää liikuntapainotteisia kouluja: ”Eikö jokainen koulu voisi olla lähiliikuntakoulu?”

Kike Elomaa vaatii hallitukselta järeitä toimia liikuntapolitiikan saralla, jotta saadaan koko kansa kuntoon

Perussuomalaiset: Lasten liikunta- ja harrastusolot turvattava koronarajoitusten aikana
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Kolumni: Seta on totalitaarinen järjestö
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Sofia Virran somessa TPS-hyökkääjään kohdistama painostus ei tuottanut tulosta – Virta saikin itse lähteä TPS:n hallituksesta, TPS korostaa, että organisaation ei tulisi kääntyä pelaajiaan vastaan
Vihreiden puheenjohtajalle Sofia Virralle tuli tänään lähtö TPS:n hallituksesta. Taustalla on Virran eilinen yritys hiillostaa epäsuorasti TPS:n hyökkääjää Veli-Matti Savinaista, joka kieltäytyi käyttämästä Pride-paitaa kiekkokaukalossa. Sofia Virran painostusyritys johti kuitenkin siihen, että TPS ensin julkaisi eilen illalla julkisen anteeksipyynnön Savinaiselle. Tänään aamupäivällä TPS tiedotti, että Sofia Virta ei enää jatka TPS:n hallituksessa.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.

Rostila pöyristyi vaatimuksista syrjiä kultaleijonaa: Yrittääkö Seta tehdä toisinajattelijoista lainsuojattomia?
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila tyrmää Turun seudun Setan kommentin Veli-Matti Savinaisen pelipaitakohusta.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.















